Pelastustieto 3/2001
Pääkirjoitus
Väärä hälytys
Maaliskuun lehden pääkirjoituksessa kummastelin sisäministeriön ykkösketjun puuttumista vuosikymmenien merkittävimmän pelastustoimihankkeen virallisluonteisesta valmistelutyöstä. Perusteluna arvioon olivat kentältä kantautuneet tiedot. Vertailukohtana ihmettelijöillä oli selvitysmies Pekka Myllyniemen työtä edeltäneen pelastushallinnon kehittämistyöryhmän kokoonpano 90-luvun puolivälissä. Kansliapäällikkö Juhani Perttusen johdolla toimineeseen peha-työryhmään kuuluivat sisäministeriön pelastusosaston korkeimmat virkamiehet: pelastusylijohtaja, hallitusneuvos ja valmiusjohtaja.
Alueellisen pelastustoimijärjestelmän valmistelua - alamme suurinta hanketta sitten 1930-luvun ensimmäisen palolain - vetää peha-työryhmään verrattuna ”kakkosketju” (sen jäsenten tahtoa, taitoa ja kapasiteettia mitenkään aliarvioimatta). Siksi kentältä on kaikunut arveluja, ettei pelastushallinnon korkein johto olisi selkeästi sitoutunut hankkeeseen. Tämänsuuntainen arvio on esitetty myös merkittävältä järjestöpostilta.
Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ei lainkaan hyväksy tämänkaltaista tulkintaa. Päinvastoin hän painottaa omaa ja koko osastonsa voimakasta sitoutumista alueelliseen pelastustoimijärjestelmään. Hankkeen kolmihenkinen projektiryhmä seitsemine osatehtävätyöryhmineen ovat nimensä mukaisesti työryhmiä ja pelastusylijohtaja lähiesikuntineen koko hankkeen ylin johto, Partanen alleviivaa. Partanen ihmettelee, eivätkö hänen ja hallitusneuvos Esko Koskisen lukuisat esiintymiset hankkeen ympärillä ole antaneet asiasta oikeata kuvaa.
Edellä kerrotun perusteella voi todeta, että kyseessä oli väärä hälytys. Sisäasianministeriön pelastusosasto on yhtenä miehenä rakentamassa kuntien lakisääteiseen yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa.
Palomiesammattia arvostetaan
Otsikkoon kirjattu tieto ei sinällään ole iso uutinen. Ainahan palomiehen/pelastajan työtä on Suomessa arvostettu.
Yhdeksänkymmentäluvun palomieslakkojen jälkeen ala sai kokea ankaraa arvostelua. Suuri yleisö ei juurikaan osoittanut myötätuntoa lakkoilevaa palomiesammattikuntaa kohtaan.
Ala selviytyi kriisistään hyvin, vaikka toista pelättiin. Suomen Kuvalehti teetti Ammattien arvostus -tutkimuksen tänä keväänä. Tutkimus oli järjestyksessä kolmas. Edelliset oli tehty viiden vuoden välein 1991 ja 1996.
Vuoden 2001 -tutkimuksessa vertailussa oli 377 ammattia. Edelliskertoihin verrattuna luetteloon oli otettu uusia, lähinnä teknologia-alan ammatteja ja poistettu muutama kadonnut ammattikunta.
Uudessa arvostusluettelossa nykysijoituksen rinnalla kulki järjestysnumero edelliseltä kerralta. Nopeimmat nousijat ja nopeimmat laskijat oli merkitty lisävärein. Nopeimpia nousijoita, siis niitä ammatteja joiden arvostus vuodesta 1996 vuoteen 2001 oli noussut huomattavan paljon, oli kaikkiaan 26.
Näiden joukossa oli palomies-ammatti. Se oli sijalta 72 noussut jaetulle 51. sijalle. Palomies-ammatti on nyt arvostetumpi kuin koskaan eli auttajan ( = kaikissa palokuntamuodoissa toimivien) hyvä imago on kestänyt kovatkin koettelemukset.
Tutkimuksen muut paloalan ammatit, palotarkastaja ja palopäällikkö, ovat aina olleet varsin arvostettuja. Palotarkastaja on uuden rankingin 37. (viisi vuotta sitten 48.) ja palopäällikkö sijalla 45 (53).
Edellinen - Seuraava