Pelastustieto 4/2001
Pääkirjoitus
Lausunnot on annettu
Lausunnot luonnoksesta laiksi pelastustoimen alueiden muodostamisesta ja siihen liittyvästä aluejakoehdotuksesta on annettu. Määräaikaan mennessä sisäministeriö vastaanotti 313 lausuntoa eli 63% pyydetyistä palautui ajallaan. Myös myöhemmin tulleita ministeriö on kelpuuttanut mukaan lausuntoyhteenvetoihin.
Ajallaan tulleissa lausunnoissa myönteisen kannan lakihankkeeseen on ottanut 2/3. Joka kolmas lausunto on kielteinen. Aluejakoluonnokseen myönteisesti suhtautuvia lausuntoja määrästä on puolet, neljännes pitää alueita liian suurina, nelisen prosenttia liian pieninä. Kielteinen tai ei ota kantaa -lausunto on joka viides.
Tätä kirjoitettaessa ministeriö oli kirjannut vastaanottaneensa 392 lausuntoa. Suurin lausunnonantajaryhmä on luonnollisesti maan 450 kuntaa. Niistä lausunnon oli 7.5. mennessä jättänyt 337. Myönteisesti lakihankkeeseen suhtautuu 207, kielteisesti 130.
Kielteisesti suhtautuvia kuntia on melkoinen määrä, 38,5 %. Lähes neljä kuntaa kymmenestä vastustaa uutta hallintoporrasta. Kiivaimmat vastalauseet tulevat pohjoisesta Suomessa. Jo ennestään isojen etäisyyksien kuntien on ollut vaikea nähdä uuden järjestelmän etuja. Suunnitellun Lapin pelastustoimen alueen 22 kunnasta vain yksi kunta, Rovaniemi, on hankkeen takana. Myös Lapin liitto (ainoana maakuntien liittona) suhtautuu kielteisesti lakihankkeeseen.
Tässä numerossa ilmestyy kattava joukko lausuntoja. Toimitus on pyytänyt ne alan viideltä kenttäjärjestöltä, yhdeltä maakuntaliitolta, yhdeltä pohjoisen kunnalta ja yhdeltä yksittäisen palokunnan jäseneltä. Valinnat on tehty huhtikuun alussa ennen lausuntokierroksen päättymistä.
Otos edustaa arvioita laidasta laitaan. Kriittisesti suhtautuva pohjoinen Suomi on näkyvästi esillä. Näiden kielteisesti suhtautuvien lausuntojen ”ylimääräisenä plussana” on se, että niissä on asioita yleisesti ottaen punnittu monipuolisemmin kuin hankkeelle myönteisissä arvioissa.
Kalustoraha on korvamerkitty määräraha
Alueelliseen pelastustoimeen uutena järjestelmänä suhtautuu kaikista lausunnonantajista myönteisesti kaksi kolmasosaa, kielteisesti kolmannes. Jos halutaan huomioida vain kuntien lausunnot, myönteisten lausuntojen määrä putoaa 67 prosentista 61:een.
Myönteisiä ja kielteisiä lausuntoja yhdistää kuitenkin yksi yhteinen piirre: niissä vastustetaan aietta rahoittaa alueellisen pelastustoimen kehittämistyö pelastushallinnon budjetin säännöllisillä käyttövaroilla. Kalliin kaluston hankintaan tarkoitettuun ns. paloautorahaan ei saa kajota, vaan erillinen kehittämismääräraha on saatava budjettiin, lausunnoissa toistetaan.
Selvitysmies Pekka Myllyniemi arvioi kehittämishankkeeseen tarvittavan 150 milj. mk valtion rahaa. Vaikka Myllyniemellä selvitystyön tekijänä ei mitään budjettivaltaa ole ollut, kenttä on ymmärtänyt, että sisäministeriö on varmistanut rahoituksen Myllyniemen esityksen mukaiseksi. Mikäli Myllyniemen raporttia keväällä 2000 kunnissa tutkittaessa ja sen plussia ja miinuksia laskettaessa olisi tiedetty, että hankkeen kehitysrahat voivat olla pois kuntien kalustomäärärahasta, myönteinen-kielteinen -asetelma voisi olla toisen näköinen.
Kalliin kaluston määräha tiettyyn tarkoitukseen suunnattu valtionosuus. Sitä ei saa käyttää alueellisen pelastustoimen suunnitteluun.
Edellinen - Seuraava