Pelastustieto 5/2001
Pääkirjoitus
Laillistettu ryöstö
Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvion sisäasianministeriön hallinnonalan pelastustointa koskevalle momentille 31, valtionosuudet, on myönnetty 25,1 milj. mk. Momentin selvitysosassa yksilöidään miten määräraha on tarkoitus käyttää: valtionosuus kunnallisten hätäkeskusten perustamiskustannuksiin 1 milj., valtionosuus pelastustoimen kalustohankintoihin 22 milj. ja pelastustoimilain 74 §:n mukaiset avustukset 2,1 milj. mk.
Edelleen selvitysosassa tarkasti yksilöidään, miten kalustohankintoihin osoitettu 22 000 000 mk on tarkoitus käyttää: ”Kalustohankintoihin tarkoitetun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien päätelaitteiden hankintaan myönnettävä valtionosuus 5 000 000 mk. Kalustomäärärahalla arvioidaan tuettavan 38 paloauton hankintaa”.
Sisäasiainministeriön pelastusosastossa viranomaisverkon (VIRVE) päätelaitteiden tarve ja sen myötä niiden ostoon tarvittava valtionosuus on laskettu totaalisen väärin. Viisi miljoonaa ei ole riittänyt alkuunkaan. Asia on ratkaistu ottamalla rahat paloautomäärärahasta. Näin on tultu tilanteeseen, jossa virve-päätelaitteet ovat viemässä 24 paloauton valtionosuudet - 38 auton sijasta rahaa onkin enää 14:lle!
Miten tämä on mahdollista? Eikö budjettiteksti olekaan eduskunnan tahdonilmaisu? Voivatko viranomaiset keskuudessaan päättää toisin kuin budjettikirjaan on kirjoitettu?
Vastaus on kyllä.
Lainsäädäntöneuvos Tarja Oksanen pelastusosaston hallintoyksiköstä kertoo, että rahan käyttötarkoitus on ilmaistu kyseisen 31. momentin varsinaisessa tekstissä ennen selvitysosaa: ”Momentille myönnetään 25 100 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen”.
Oksanen kertoo edellä sanotun tarkoittavan, että momentin sisällä tapahtuvat muutokset ovat mahdollisia. Se mikä on kirjoitettu momentin selvitysosaan ei sido rahasta päättävää viranomaista. Asia paljastuu myös selvitysosan sanamuodoista: ”on otettu huomioon”, ”arvioidaan tuettavan”, jne.
Kansalaisen oikeustaju ei tuonkaltaista sisälukua ymmärrä. Mikä raha voisi selvimmin olla korvamerkittyä kuin se, joka budjettikirjassa on nimenomaisesti johonkin nimettyyn tarkoitukseen suunnattu?
Silloin kun yhdellä tavalla kirjoitetaan mutta toisella lailla tehdään, tavataan puhua harhaanjohtamisesta. Kun määrättyyn tarkoitukseen kohdistettu raha voidaan käyttää muihin hankkeisiin, tapana on puhua laillisesta ryöstöstä.
Virve-hankinnat ovat toki tärkeitä nekin, ja hankinnoista saatava valtionosuus tulee kuntien hyväksi. Mutta kun se tehdään ikääntyneen paloautokannan uudistuksen kustannuksella ja siten turvallisuutta uhkaamalla ja toisin kuin on annettu ymmärtää, menettelyä ei voi hyväksyä.
Sama kohtalo voi koitua myös ensi vuoden kalustomäärärahalle. Vuoden 2002 valtion budjettiin ei tätä kirjoitettaessa ole luvassa alueellisen pelastustoimen suunnitteluun tarvittavaa 20 milj. mk:n määrärahaa (Pt 2/2001). Jos sitä ei budjettiriihessäkään löydy, kuntien palokalustoraha on jälleen uhattuna. Silloin oltaisiin jo varsin kaukana kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista -lain hengestä.
Aivan oma lukunsa on, miten kalustorahojen menetys vaikuttaisi suomalaisen palokalustoteollisuuden tulevaisuuteen. Jokainen voi arvailla, mitä tarkoittaa 20-30 paloauton vuotuinen vähennys. Vaikutus ulottuu paloautovalmistuksen lisäksi kaiken muunkin palokaluston kysyntään. Jos ei uusia autoja, ei myös uutta varustelua.
Sisäministeriön pelastusosasto lupaa tehdä parhaansa, jotta erillinen suunnittelumääräraha löytyy ensi vuoden budjettiin ja kalustoraha jää paloautohankintoja varten. Ellei pelastusosasto onnistu lisärahapyrkimyksessään, ala tuntee tulleensa petetyksi.
Kansainvälinen vuosi
Euroopan vanhin palo- ja pelastusalan järjestö, Comité Technique International de prevention et d´extinction du Feu, palonehkäisyn ja sammutustoiminnan kansainvälinen komitea CTIF tuo heinäkuussa Suomeen tuhansiin nousevan joukon paloalan henkilöstöä niin ammatti- kuin vapaaehtoisistakin palokunnista. Kilpailut ja kansainvälinen kongressi vetävät Kuopioon arviolta nelisentuhatta vierasta.
Pelastustiedon tämä numero on osa kirjallista materiaalia, joka jaetaan jokaiselle ulkomaalaiselle vieraalle. Siksi numerossa ilmestyy neljän sivun englanninkielinen esittelykirjoitus Suomen pelastustoimesta.
Kotimaistakin tarvetta on. Meiltä kysellään aina silloin tällöin, josko lehdellä olisi Suomen pelastustoimesta tietoja vieraalla kielellä. Palokuntiin on tulossa vieraita, ollaan itse lähdössä palokuntavierailulle ulkomaille, ystävyyspalokunta on pyytänyt tietoja, ym
Sivuilla 26-29 on. Käyttäkää vapaasti hyväksenne.
Edellinen - Seuraava