Sisäasiainministeriön esitys 20 miljoonan markan määrärahasta alueellisen pelastustoimen suunnittelua varten sai kovan kohtelun valtiovarainministeriössä. Kun Vm heinäkuussa julkisti oman esityksensä vuoden 2002 talousarvioksi, alueellisen pelastustoimen suunnitteluraha oli pyyhitty pois viimeistä markkaa myöten.
Sen jälkeen rahan saaminen valtion ensi vuoden talousarvioon oli ministereiden elokuisen budjettiriihen varassa - turhaan. Mikäli myöskään budjettiväännön viimeisessä vaiheessa, eduskuntakäsittelyssä, ei pelastustoimelle ymmärrystä löydy, suunnitteluresurssit on kaivettava muualta. Sen sisäasiainministeriön pelastusosasto on kuitenkin luvannut, ettei suunnittelurahoja oteta kalliin kaluston määrärahasta. Ala voi ministeriön ilmoituksen mukaan luottaa siihen, että ensi vuonna valtionapu paloajoneuvohankintoihin on luvatut 40 miljoonaa markkaa - summa jonka myös valtiovarainministeriö ja valtioneuvosto ovat allekirjoittaneet.
Alueellisen pelastustoimen suunnittelumääräraha on tarkoitettu pääsääntöisesti palkkamenoihin. Sisäministeriö on arvioinut tulevilla alueilla tarvittavan kaksi suunnittelijaa kullakin. Kun alueita tulee olemaan parikymmentä, se merkitsee noin 40 henkilön rekrytointia.
Jos rahaa ei valtion budjetista irtoa, keinot ovat vähissä. Ainoaksi mahdollisuudeksi on jäämässä kääntyminen (suurten) palokuntien puoleen. Jos siellä on mahdollisuus ja halu irrottaa henkilöstöä suunnitteluun, neljänkymmenen suunnittelijan joukko saattaa olla koossa. Silloin suunnittelun maksajana ei kuitenkaan ole valtio, vaan henkilön luovuttanut kunta tai ”alue”. Idealle ei varmastikaan kunnissa hurrata - alueellista pelastustointa markkinoitaessa kun annettiin ymmärtää rahoituksen olevan kunnossa ja muutoinkin luvattiin kustannusneutraalisuutta.
Panokset ovat kovenemassa. Suomen Palopäällystöliitto esimerkiksi on ilmoittanut, että se vakavasti harkitsee vetäytymistä alueellisen pelastustoimihankkeen tukemisesta, ellei rahoitusta kyetä uskottavasti osoittamaan. Liitto on myös esittänyt meneillään olevien isojen hankkeiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Liian monta isoa asiaa on käynnissä yhtä aikaa. Esimerkiksi Virve-hanketta voisi liiton mielestä myöhentää.
Pelastustoimen järjestäminen alueellisen mallin mukaan on alusta alkaen jakanut mielipiteet. Karkeasti ryhmitellen vastustajat ovat olleet pohjoisessa ja ymmärtäjät etelässä. Ajatusmallina on ollut näkemys, että se mikä sopii ruuhka-Suomeen ei sovellu harvaanasutulle seudulle.
Kun hankkeen rahoitukseen liittyvät negatiiviset yllätykset tulivat keväällä tietoon, alueellistamishankkeesta pitää luopua tai ainakin ottaa aikalisä -tyyppiset kommentit alkoivat käydä yhä yleisemmiksi.
Joka tapauksessa hankkeen aikataulu on kireä ja valmisteluresurssit kiven alla. Pelastustiedon luettu pakinoitsija ja kolumnisti yksiyksikaksi pelkistää nykytilanteen osuvasti: onko sittenkään pakko juosta koko ajan, jos kuitenkin pysyy enimmäkseen paikallaan.