Pelastustieto 10/2005

Lähialueyhteistyön rahoittaminen
vaatii jatkossa enemmän työtä

Lähialueyhteistyön rahoitus muuttuu vuonna 2007. Rahaa on jatkossakin saatavissa, mutta yhtä helposti sitä ei enää saa kuin tähän asti. Pelastuslaitoksilta vaaditaan entistä enemmän omaa aktiivisuutta ja niin myös venäläisiltä. Molempien pitäisi suunnata rahatoiveitaan esimerkiksi EU:hun.

Sisäministeriö on jakanut ulkoministeriön lähialueyhteistyövaroista tänä vuonna 85 000 euroa lääninhallituksille ja pelastuslaitoksille. Lähes puolet summasta on mennyt Karjalan tasavallan kanssa tehtävään yhteistyöhön, loput Leningradin ja Murmanskin hallintoalueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Yhteistyö on tarkoittanut mm. koulutusta ja joitakin kalustohankintoja. Pääpaino on ollut kouluttajakoulutuksessa, jolla on pyritty levittämään suomalaisten tieto-taitoa Venäjälle.
Lähialueyhteistyö käynnistyi, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna -91: Suomi halusi tukea demokratian vakiintumista ja kansalaisyhteiskunnan juurtumista Venäjällä.
Lähialueyhteistyön hankkeet ovat olleet pääasiassa suomalaisten rahoittamia, venäläiset ovat maksaneet keskimäärin 15 % kustannuksista. Jatkossa venäläisten toivotaan ottavan suuremman rahoitusvastuun lähialueyhteis-työssä.
Sisäasiainministe-riön pelastusosaston ylitarkastaja Jari Honkanen arvioi, että lähialueyhteistyöstä on ollut merkittävää hyötyä paitsi venäläisille myös suomalaisille. Maailma on pienentynyt, ja rajat ovat enää vain hidasteita erilaisille uhille ja vaaroille. Siksi on Honkasen mukaan ensiarvoisen tärkeää, että pelastustoimen kollegat rajan molemmin puolin oppivat tuntemaan toisiaan ja toistensa toimintatapoja. Suhteiden ylläpitämistä pidetään Honkasen mukaan niin tärkeänä, että sisäministeriössä on mietitty jonkinlaista rahoitusta siihen myös tulevaisuudessa.
Sisäasiainministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Jari Honkanen arvioi, että lähialueyhteistyöstä on ollut merkittävää hyötyä paitsi venäläisille myös suomalaisille. Maailma on pienentynyt, ja rajat ovat enää vain hidasteita erilaisille uhille ja vaaroille.
Pelastustoimen kollegat ovat myös oppineet tuntemaan toisiaan ja toistensa toimintatapoja. Suhteiden ylläpitämistä pidetään Honkasen mukaan niin tärkeänä, että pelastusosastolla on mietitty jonkinlaista rahoitusta siihen myös tulevaisuudessa.

Rahaa löytyy
Honkanen kertoo keskustelleensa venäläisten kanssa rahoitusmuutoksista Vaalimaalla olleen yhteistoimintaharjoituksen yhteydessä.
- Rahaa on olemassa. Sitä kyllä löytyy, jos hanketta pidetään tärkeänä, ja sen merkitys pystytään perustelemaan hanke-esityksillä. Niiden tuloksilla voidaan vaikuttaa toimintaa ohjaaviin rakenteisiin kuten ohjeistuksiin ja entistä parempiin käytäntöihin, Honkanen muistuttaa.
Venäjä kuuluu - Suomen ja EU:n rajanaapurina - ns. kolmansiin maihin, jotka voivat hakea EU:lta rahoitusta.
EU-rahoitusta voivat lähialueyhteistyöhön hakea myös pelastuslaitokset tai pelastusalan yritykset. Joillakin rahoilla on määräaikansa, joitakin voi hakea ympäri vuoden. Haki mitä tahansa, se on mutkikkaampaa kuin kotoisten lähialueyhteistyörahojen hakeminen vielä ensi vuonna.
EU:n rahoitusmekanismi ja -ohjelma pitäisi Honkasen mukaan tuntea, ennen kuin mitään alkaa hakea. Tarvitaan tarkkoja ja harkittuja hankesuunnitelmia ja kumppanianalyysejä. Kaikki englanniksi tietenkin.
EU:n kassassa ei ole varattuna korvamerkittyä rahaa suomalaisten lähialueyhteistyöhön, vaan samoista euroista kilpailevat muutkin maat.
Jos rahoitusta saa, EU:n seuranta on tarkkaa. Jokaisen sentin kohtalo pitää olla selvillä.
EU-neuvojia löytyy kaikista maakuntien pääkaupungeista. Opastusta rahoitusasioissa saa myös TE-keskuksista.
Honkanen kehottaa rahoituksen ohella miettimään lähialueyhteistyön perusteita: mihin pyritään, ketä varten ja kuinka pitkävaikutteinen hanke on, mitä pysyviä muutoksia hankkeella saadaan aikaiseksi.
- Lähialueyhteistyö on jatkossa enemmän pelastuslaitosten omilla harteilla, hän korostaa.
Vaikka pelastuslaitokset saavat pian etsiä uuden väylän lähialueyhteistyönsä rahoitukselle, ne eivät vielä ole hänen mukaansa varautuneet muutokseen, vaikka siitä on puhuttu jo pari vuotta.

Pitkät perinteet
Oulun läänissä yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Kostamuksen rakentamisen myötä jyrkkä ja ylitsepääsemätön raja on muuttunut vilkkaan vuorovaikutuksen alueeksi.
- Kuhmon seurakuntakeskuksen viereinen talo poltettiin marraskuussa, kolme venäläistä kouluttajaa osallistui myös harjoitukseen, Oulun läänin lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen kertoo.
Hän pitää yhteistyötä venäläisten kanssa tärkeänä. Tositilanteiden varalta opitaan tuntemaan toisten systeemejä ja kulttuuria. Se on myös eräänlaista rauhantyötä.
Oulun lääninhallitus ja Oulun palolaitos on lahjoittanut venäläisille hydraulisen pelastusvälinesarjan, mutta muuten yhteistyön painopiste on ollut koulutuksessa.
- Ambulanssi käy tarvittaessa hakemassa suomalaisia rajan takaa. Savuhavainnoista on myös ilmoitettu eteenpäin, hän miettii.
Pelastustoimen lähialueyhteistyön merkitys kasvaa Mäkäräisen mukaan, kun matkailu ja muu liikenne entisestään lisääntyy.


Teksti ja kuvat: Vesa Toikka
Kuvat ovat Vaalimaalla marraskuussa pidetystä yhteisharjoituksesta.