Pelastustieto 1/2005
Pääkirjoitus
Tsunamitutkimuksen oltava objektiivinen
Tapaninpäivänä Kaakkois-Aasiassa sattunut hyökyaaltokatastrofi mainitaan yhdeksi ihmiskunnan tuhoisimmista luonnononnettomuuksista.
Kuolonuhrien määrä alkaa nousta jo liki 300 000. Tuskin monikaan osasi etukäteen kuvitella,
että Suomen rauhanajan tuhoisin onnettomuus sattuu toisella puolella maapalloa, Thaimaan hienoilla hiekkarannoilla.
Jo hyvin varhain, kiitos kadonneiden listan julkistamisen, suomalaisten uhrien määrä alkoi vakiintua noin 180:een.
Katastrofi on ollut valtaisa järkytys ja elämänmuutos monelle suomalaiselle. Erityisesti heille, joiden omaiset jäivät palaamatta elävinä kotimaahan.
Suomalaiset viranomaiset joutuivat tekemään kiivasrytmisessä ja informaatioltaan vähäisessä tilanteessa päätöksiä.
Niitä oli kuitenkin pikaisesti tehtävä, koska tuli tietoon, että suuri määrä suomalaisia matkailijoita oli joutunut tuhoisan onnettomuuden uhreiksi.
Pelastautuneita joutui eroon omaisistaan ja tätä varten olisi nähty tarpeelliseksi, että viranomaisia olisi ollut riittävästi auttamassa heitä.
Pelastustoiminnassa polemiikkia on syntynyt siitä,
että kansainvälisiin pelastustehtäviin erikoistunutta FRF-komennuskuntaa ei lähetetty erityisesti Thaimaahan ja Sri Lankaan,
joissa suomalaisia matkailijoita oli eniten. Päätöksiä tekevät ministeriöiden virkamiehet katsoivat,
että lääkinnällistä apua voivat parhaiten antaa mm. Punaisen Ristin kansainväliseen henkilöreserviin kuuluvat lääkärit,
sairaanhoitajat ja logistiikan asiantuntijat. FRF-ryhmää ei päätetty lähettää sellaisessa laajuudessa kuin moni olisi katsonut tarpeelliseksi.
Olisiko suurempi etupainotteisuus ollut hyväksi, olisiko suurempi määrä auttavia käsiä ollut tarpeen?
Ja olisiko FRF-komennuskunta vai lisää muunlaista avustajakuntaa pitänyt lähettää auttamaan suomalaisia pelastuneita?
Muun muassa tätä selvittää hallituksen asettama presidentti Martti Ahtisaaren johtama työryhmä,
johon pelastusalan edustajana kuuluu erikoistutkija Esko Kaukonen Pelastusopistosta.
Ja onhan ryhmässä mukana muitakin pelastusalan asiantuntijoita,
Onnettomuustutkintakeskuksen eläkkeellä oleva johtaja ja Oulunkylän VPK:n puheenjohtaja ja SPPL:ssä aktiivisesti vaikuttava Kari Lehtola.
Heiltä odotetaan nyt kannanottoa asiassa. Onkin erittäin tärkeätä, että kaiken muun ohella tämä kysymys selvitetään perusteellisesti.
Ja perusteellisen ja objektiivisen selvityksen jälkeen kaikkien on helppoa hyväksyä työryhmän antama raportti.
PS. Tulipalokuolematilanne oli viime vuonna pahin 25 vuoteen. Eikä kehitys alkuvuonna ole yhtään parempi.
Tätä kirjoittaessani kuulen, että Tampereella on tulipalossa kuollut kolme ihmistä.
Erkki Jaakkola puhuu tässä lehdessä painopisteen siirtämiseksi palokunnissa kohti turvallisuustoimintaa.
Mitä pelastusala voisi tehdä synkän tilanteen kääntämiseksi valoisammaksi?
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
