uusilogoc (44K)ammattilehti (1K)

toiminta-ajatus
yhteystiedot
mediakortti
tilaus
osoitteenmuutos
palaute
arkisto
arkisto (1K)
ilmoituksia
linkkejä
palo- ja pelastustieto ry         
   english (5K) svenska (5K)
webmaster (1K)
tietovisa
etusivu

Pelastustieto 1/2005

Itä-Suomen pelastuslaitokset
tekevät hankintoja yhdessä

Ostamalla enemmän saa halvemmalla. Tähän viisauteen uskotaan Itä-Suomessa. Neljä pelastuslaitosta on aloittanut yhteistyön kalustohankinnoissa. Sammutus- ja säiliöautoja on jo hankittu yhteistilauksena. Säästöt ovat olleet tuntuvia. Korivalmistaja näkee ilmassa myös uhkia.

Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset käynnistivät yhteistyön viime keväänä. Idea on yksinkertainen: kustannuksia pyritään saamaan alaspäin yhteistoimin. Pelastuslaitokset tilasivat viime vuonna seitsemän sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa. Tilaukset kilpailutettiin erikseen alustojen ja koritöiden osalta. Tarjouksia tuli kotimaasta muttei yhtään ulkomailta. Eräässä tarjouksessa korityöt olisi tosin tehty Ruotsissa.
Alustojen osalta voiton vei Oy Scan-Auto Ab ja koritöiden osalta Sammutin Oy.
- Alustatilaukset sovittiin vuodeksi ja korityöt kolmeksi vuodeksi, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Westerholm kertoo.
Kalustohankintoja valmisteli työryhmä, johon kuuluivat palopäälliköt Markus Piirainen (Pohjois-Karjalan pelastuslaitos) ja Jyri Silmäri (Etelä-Savon pelastuslaitos), palomestari Arto Suomalainen (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) sekä paloteknikko Juhani Riekkinen (Pohjois-Savon pelastuslaitos).
Riekkisen mukaan yhteisiä valintoja ei ollut vaikea löytää, vaikka erilaisia näkemyksiä olikin. Autoista tulee koriratkaisuiltaan samanlaisia: kukaan ei päässyt sooloilemaan, vaan saman auton uskotaan toimivan pätevästi joka paikassa.

Tuntuvia säästöjä
- Alustoista saimme hieman säästöä, mutta koritöistä saimme tuntuvan säästön, Riekkinen toteaa.
Hän laskee, että säästö oli liki 10 000 euroa per auto.
Yhtään uutta autoa ei vielä ole saatu Itä-Suomeen. Hankintaprosessia hidastivat paitsi yhteiset hankintaneuvottelut myös valtionosuuspäätösten viipyminen.
- Autojen sijoituspaikat ratkaistaan riskien mukaan, Riekkinen korostaa.
Kalustokierrätyksellä pelastuslaitoksen vanhinta kalustoa siirretään sopimuspalokunnille.
- Toistaiseksi vielä muun kaluston jokainen pelastuslaitos hankkii itsenäisesti.
Suunnitelmissa on kuitenkin laajentaa Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistyötä autoista muuhun kalustoon ja varusteisiin.
Westerholmin mukaan Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteishankintakokemukset ovat kiinnostaneet muitakin pelastuslaitoksia. Kainuun ja Kymenlaakson pelastuslaitokset ovat tyrkyllä samaan porukkaan. Säästöt kiinnostavat joka puolella.
Mutta kovin suurelle alueelle Westerholm ei haluaisi laajentaa hankintayhteistyötä ainakaan vielä, ennen kuin alkaneesta yhteistyötä on saatu enemmän kokemuksia.

Keskittäminen tuo riskejä
Sammutin Oy:n kotimaan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jari Suutari kertoo, että suuremmat toimituskokonaisuudet antavat enemmän resursseja suunnitteluun ja pidentävät suunnittelun aikajännettä.
- Olemme tottuneet kansainväliseen kilpailuun ja saaneet sitä kautta arvokkaita vaikutteita myös toimintaamme kotimaassa. Emme pelkää yhteishankintoihin liittyvää suurempien yksittäisten hankintamäärien mukanaan tuomaa kansainvälistä kilpailua. idämme sitä hyvin normaalina, Suutari selittää.
Kilpailu kotimaan markkinoilla on ollut hänen mukaansa tähänkin asti täysin vapaata ilman minkäänlaisia tulli-, vero- tms. esteitä.
- Useat palolaitokset ovat kilpailutuksen kautta havainneet, että kotimainen tuote on ollut ja on kilpailukykyinen sekä hintansa että laatunsa suhteen, jälkimarkkinoinnista puhumattakaan.
Kalustohankintojen edelleen keskittämiseen liittyisi Suutarin mukaan merkittäviä riskejä, sillä kotimaan markkinat ovat suhteellisen pienet ja haavoittuvat. Hän muistuttaa myös pelastustoimen paikalliset erityistarpeet huomioivan toimintamallin jatkumisen tärkeydestä.
- Jos hankintoja edelleen keskitetään, tarkoittaa se teknistä "kompromissituotetta". Tämä voisi mahdollistaa sen, että joku suuri kansainvälinen valmistaja onnistuisi manipuloimaan markkinoita väliaikaisesti. Tällainen kehitys johtaisi tilanteeseen, jossa tuote ja tarpeet eivät välttämättä enää kohtaisi toisiaan, Suutari arvioi.
Hän muistuttaa, ettei alan kotimainen teollisuus kestä välivuosia toiminnassaan, siksi hankkijoita ja toimittajia pitäisi jatkossakin olla useita, eikä koko maan hankintoja saisi keskittää.

Teksti: Vesa Toikka

Edellinen - Seuraava