uusilogoc (44K)ammattilehti (1K)

toiminta-ajatus
yhteystiedot
mediakortti
tilaus
osoitteenmuutos
palaute
arkisto
arkisto (1K)
ilmoituksia
linkkejä
palo- ja pelastustieto ry         
   english (5K) svenska (5K)
webmaster (1K)
tietovisa
etusivu

Pelastustieto 3/2005

Palomiehiltä vaaditaan
enemmän kuin ennen

Seppo Piskonen on toiminut palomiehenä Mikkelissä vuodesta -73 lähtien. Työ on muuttunut vaativammaksi, ja suoritteiden määrä on kasvanut. 53-vuotias Piskonen tuntee jo kehossaan vuosien rasitukset, mutta eläkeikäkin häämöttää. Nuoremmista hän on huolissaan. Jos eläkeikää ei lasketa, edessä voi olla katastrofi.

Moni asia on muuttunut niistä ajoista, kun Piskonen aloitti palomiehen työt. Suoritteiden määrä on kasvanut, ja monet tehtävät ovat tulleet vaativammiksi.
- Onnettomuuksien määrä on mielestäni kasvanut. Myös sairaankuljetukset ja liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet, Piskonen pohtii.
Hän muistelee, että vuonna -73 vuorovahvuus oli 1 + 6. Nyt on 1 + 7 miestä vuorossa.
Piskonen arvioi olevansa hyvässä kunnossa, koska kuntoilee säännöllisesti. Hän osallistuu edelleen savusukelluksiin, mutta sairaankuljetuksessa hän kuuluu kakkoslähtöön.

Fysiikka rapistuu
Työ on Piskosen mukaan muuttunut iän myötä rasittavammaksi. Elimistö ei palaudu ponnistelun jälkeen enää niin nopeasti kuin nuorempana. Palautumisaikaa tarvitaan enemmän, vaikka kuntoilua lisäisikin vuosien mittaan.
- Aistit heikkenevät ja reaktiot hidastuvat iän myötä. Paikat jäykistyvät ja tulee kulumavikoja. Nivelet ovat kovilla, hän miettii.
Piskosen terveys ja työkyky tarkastetaan säännöllisesti työterveyshuollossa. piskonen (121K) Testitkin ovat osoittaneet miehen olevan hyvässä kunnossa, mutta viimeisen vuoden aikana on ilmaantunut kuluma- vaivoja niskaan.
-Työkykyni testataan joka vuosi. Aiemmin testejä oli harvemmin. Meillä pyritään siihen, että kaikkien työkyky testattaisiin joka vuosi.
Piskonen muistelee, että nuorempana pystyi nukkumaan helposti päivälläkin kotona. Mutta enää se ei tahdo onnistua.
- Kyllä palomiehistä halutaan ottaa enemmän irti. Työrytmi on tiukempi.
Suurin osa Piskosen kanssa samassa vuorossa työskentelevistä on yli 40-vuotiaita. Piskonen on vuoronsa vanhin, 53-vuotias. Hän miettii tulevia vuosia, jolloin useampi palomies ylittää 50 rajapyykin samoihin aikoihin.

55 vuotta houkutteli
Piskosen oma eläkeikä nousi muiden mukana 90-luvun alussa 55 vuodesta 58 vuoteen viiteen kuukauteen ja yhdeksän päivään. Alhainen eläkeikä oli ollut yksi niistä syistä, miksi hän alalle hakeutui. Jos eläkeikä olisi 70-luvun alussa ollut 60-vuoden tuntumassa, hän olisi jättänyt alan väliin ja etsinyt leipänsä yrittäjänä. Alhaisempi eläkeikä voisi hänen mukaansa taata tulevaisuudessakin nuorten kiinnostuksen alaa kohtaan.
Edessä on siis vielä yli viisi työvuotta, joista hän uskoo selviytyvänsä kunnialla.
- Iän myötä on joskus tullut ajatus, että voisi sitä tehdä muutakin, mutta enää ei ole mitään mahdollisuutta vaihtaa alaa.
Työ on myös henkisesti kuormittavaa: kun palomiestä tarvitaan, silloin jollakulla ei mene hyvin.
Työn vastapainoksi Piskonen harrastaa veneilyä ja laskettelua, jolloin työasiat unohtuvat.
- Se on taakse jäänyttä aikaa, että palomiehet tekisivät kahta työtä. Ei meillä kukaan tee, hän miettii, mikä palomiehiä uuvuttaa.
Palomiehelle 55 vuoden eläkeikä olisi hänen mukaansa saavutettavissa, jos pitäisi kunnostaan huolta eikä vakavampia sairauksia sattuisi kohdalle. Mutta väkisinkin fysiikka heikkenee, vaikka miten kuntoilisi.
Eläkeiän nostamista 55-vuodesta 65-vuoteen hän pitää katastrofina. Asiasta päättäneet eivät olleet perehtyneet asiaan.

Halusta kiinni
65 vuoden eläkeikä tuntuu hänestä mahdottomalta. Hän miettii 64-vuotiaan voimavaroja: olisiko hän enää sovelias hälytysajoonkaan.
Mikkelin paloasemalla kaikki tekevät kaikkea, myös valistusta. Se on viime vuosina ollut paljon esillä, mutta mikään uusi asia se ei kuitenkaan ole. Valistusta hän kertoo tehneensä alusta saakka niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Valistuksesta ei löydy hänen mukaansa vanhemmille palomiehille kylliksi töitä, ja kaikilta ei puhuminen tai esiintyminen luonnista niin kuin käytännön työt.
- Millään muulla alalla ei ole sellaisia kuntotestejä kuin pelastuslaitoksilla, Piskonen epäilee.
Hän ihmettelee, miksei palomiesten eläkeiän palauttaminen 55 vuoteen ole joidenkin mielestä mahdollista.
- Ne, jotka sanovat, ettei se ole mahdollista, voisivat tulla kuukaudeksi kokeilemaan, mitä palomiehen työ on.
Piskonen on vakuuttunut, ettei kysymys ole rahasta. Rahaa yhteiskunnassa kyllä on, ja palomiesten määrä on pieni.
- Se on halusta kiinni. Kyllä 55-vuotiaat joutaisivat kunniallisesti eläkkeelle, jolloin nuoria voitaisiin palkata töihin eikä heidän tarvitsisi tyytyä pätkätöihin, Piskonen muistuttaa.

Teksti: Vesa Toikka
Kuva: Matti Kaarna


Edellinen - Seuraava