Pelastustieto 5/2005

Vastesuunnittelu toimi
Tarvasjoen tehdaspalossa

Pelastuslaitoksen vastesuunnittelu osoitti toimivuutensa Tarvasjoella riehuneen tehdasrakennuksen tulipalon sammutustyössä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai 4.5.2005 klo 23:09:07 hälytyksen, jonka mukaan Tarvasjoella sijaitsevan Solupak Oy:n tehdasrakennuksesta näkyy liekkejä. Solupak Oy on yritys, joka valmistaa eritykseen tarkoitettua styroxia.
Hätäkeskuksen suorittaman riskiarvion ja kohteen paikannuksen jälkeen suoritettiin pelastusjoukkueen hälyttäminen, jota johti vuorossa oleva päällystöpäivystäjä (LoimaaP3) Marko Ahola. Ahola päätti matkalla onnettomuuspaikalle lisätä pelastusjoukkuetta pelastus- ja säiliöyksiköillä. Radiolla tekemänsä tiedustelun perusteella hän määräsi pian tämän jälkeen vasteen muutoksen siten, että kohteeseen hälytetään pelastuskomppania. Pelastuskomppaniaa johti vuorossa ollut päivystävä päällikkö Juha Virto (P2). P2 määräsi LoimaaP3:n toimimaan tilannepaikan johtajana saapumiseensa saakka. Lisäksi LoimaaP3 sai tehtäväksi määrittää toiminta-alue kaistoihin sekä määrätä kaistoille johtajat. Voimakkaan savunmuodostuksen takia myös alueen väestön varoittaminen käynnistettiin valmistelemalla viranomaistiedotteen lähettämistä. Pelastuskomppanian vasteeseen kuuluu pelastusmuodostelman lisäksi kolme päällystöviranhaltijaa (LoimaaP3, TurkuP3, TurkuP301), jotka toimivat kaistanjohtajina. Pelastuskomppanian esikuntaa vahvistettiin hälyttämällä aluepalopäällikkö Mika Viljanen sekä palopäällikkö Pasi Paloluoma.

LoimaaP3:n toimenpiteet matkalla kohteeseen
Hätäkeskukselta saamieni tilannetietojen perusteella hälytin joukkuelähtöön vahvennukseksi Karinaisten yksiköt KA11 ja KA 13 kohteen läheisyyden vuoksi, sekä Loimaalta LO 11 ja LO 16, mahdollisen savusukellustoiminnan aloittamiseksi ja turvaamiseksi. Matkan aikana pyysin LO P11:n selvittämään tietoja palavasta aineesta, jonka arvioitiin olevan polystyreeniä.
Olin yhteydessä Tarvasjoen P11, jolta pyysin välittömästi tilannetiedotusta kohteeseen saavuttua.
Ajomatkan aikana media otti yhteyttä useita kertoja pyytäen tilannetiedotusta palosta. Kysyttiin mm. kaikkien kohteeseen hälytettyjen yksiköiden määrää ja niiden vahvuuksia, savusukeltajien määriä. Näin yksityiskohtaisiin kysymyksiin ei valitettavasti voitu matkan aikana antaa vastauksia.
Pyysin hätäkeskusta ilmoittamaan päivystävälle päällikölle (P2) tästä tilanteesta ja ottamaan minuun yhteyttä ja näin myös tapahtui. Välittömästi tämän yhteydenoton jälkeen Tarvasjoki P11 saamieni tilannetietojen perusteella päätin hälyttää kohteeseen komppanialähdön.
Kohteeseen saavuttuani otin yhteyden Tarvasjoki P11:een, jolta sain erinomaisen tilanne selvityksen tapahtumista ja saapuneista resursseista ja käynnissä olevista sammutus- ja pelastustehtävistä. Heti kohteeseen saavuttuani oli selvää, että painopiste luodaan lämpökeskuksen, öljysäiliön ja viereisen teollisuushallin turvaamiseen, koska tehdashalli oli täyden palamisen vaiheessa. Saamieni tietojen perusteella jaoin tehtäväalueet kaistoihin. Vesihuolto järjestettiin Tarvasjoen vesitornilta, ja vesihuollosta vastasi Karinainen P11, jonka lisäksi tehtiin moottoriruiskuselvitys kohteessa olevasta lauhdevesialtaasta (20m x 10 m). Sisääntulokohta annettiin kohteeseen saapuville yksiköille 10-tielle (2min ajomatka kohteeseen). Pyysin hätäkeskusta ottamaan yhteyttä kohteen edustajaan ja sähkölaitokseen. Koska kyseessä oli täyden palamisen vaiheessa oleva tehdasrakennus, ei sen hetkisen arvion mukaan ollut merkittävää tarvetta esim. paineilmahuollon järjestämiselle.

Tilannearvio P2:n kanssa
Päivystävän päällikön (P2) saavuttua kohteessa suoritettiin tilannearvio yhdessä LoimaaP3:n kanssa. Aikaisemmin suoritetut kaistanjaot johtajineen vahvistettiin. P2 määräsi, että esikunta perustetaan kohteeseen hälytettyyn johtokeskuslinja-autoon (T10). Tilannepäälliköksi määrättiin aluepalopäällikkö Mika Viljanen ja operaatiopäälliköksi palopäällikkö Pasi Paloluoma. Kaistojen johtajina jatkoivat em. päällystöpäivystäjät seuraavasti:
" kaista 1: tehdasrakennuksen oikea puoli johtajana TurkuP301
" kaista 2: tehdasrakennuksen vasen puoli johtajana TurkuP3
" kaista 3: lämpökeskuksen turvaaminen johtajana LoimaaP3
" kaista 4: sairaankuljetusvalmius, johtajana Lieto291:stä määrätty henkilö L4:ksi.
Voimakkaan savunmuodostuksen takia aikaisemmin valmisteltu viranomaistiedote välitettiin radioiden kautta alueen väestölle. Esikunta ryhtyi ylläpitämään tilannekuvaa ja saadun informaation perusteella havaittiin, että painopiste säilyy edelleen tehdasrakennuksen läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja varastojen suojaamisessa. Lisäksi varauduttiin pitkäaikaiseen toimintaan mm. mieskohtaisen huollon järjestämisessä.
Sammutus- ja rajaustyössä käytettiin runsaasti sammutusvettä. Tiedustelun perusteella havaittiin, että osa käytetystä vedestä kulkeutui palavan kiinteistön vieressä olevan ojan kautta edelleen kohti Paimion jokea. Koska palavan materiaalin arvioitiin sisältävän haitallisia aineita, otettiin asiassa yhteys Suomen Ympäristökeskuksen päivystäjään. Saadun arvion mukaan sammutuksessa käytetty vesi ei kuitenkaan sisällä sellaisia ainesosia, jotka vaikuttavat haitallisesti joko pinta- tai pohjaveteen. Asia oli tältä osin kunnossa eikä sen osalta tehty muita toimenpiteitä.
Kaistanjohtajien ja kohteen omistajan kanssa käydyissä keskusteluissa todettiin, että kohteessa olevat painesäiliöt saattavat aiheuttaa vaaraa sammutusväelle. Lisäksi omistajalla ei ollut täyttä varmuutta siitä, mihin kiinteistön kaasupullot oli sijoitettu. Tämän johdosta osa sammuttajista siirrettiin varotoimenpiteenä etäämmälle palavasta kohteesta. Tilanteen vakiinnuttua ja kaistanjohtajien kanssa pidettyjen tilannearvioiden jälkeen esikunta purettiin klo 3.50, jonka jälkeen jälkiraivauksen johtovastuu siirrettiin LoimaaP3:lle.

Komppanialähtö oli tarpeen
Pelastuslaitoksen ennakkoon suorittama vastemäärittely tämän tyyppisiä onnettomuuksia varten on oikea. Pelastusjoukkueen johtajan Loimaa P3:n matkalla suorittaman arvion jälkeen tehty vasteen muuttaminen pelastuskomppanialähdöksi oli niin ikään oikeaan osunut arvio. Tätä kirjoitettaessa ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä Varsinais-Suomen hätäkeskuksen suorittamaa riskiarviota eikä hätäkeskuksen suorittamia kohteen paikantamiseen sisältyviä toimenpiteitä.
Ensimmäisenä paikalle saapuneiden yksikönjohtajien suorittamat taktiset toimenpiteet ja tilanneilmoitukset olivat ratkaisevassa roolissa ja näin jälkikäteen arvioiden ne suoritettiin erinomaisesti. Johtamisen tueksi suunniteltu viestiohje ja sen edellyttämät toimenpiteet suoritettiin ohjeen mukaisesti ja esim. viestihäiriöitä ei juurikaan ilmaantunut.

Teksti: Juha Virto pelastuspäällikkö
Kuva: Varsinais-Suomen pelastustoimi