uusilogoc (44K)ammattilehti (1K)

toiminta-ajatus
yhteystiedot
mediakortti
tilaus
osoitteenmuutos
palaute
arkisto
arkisto (1K)
ilmoituksia
linkkejä
palo- ja pelastustieto ry         
   english (5K) svenska (5K)
webmaster (1K)
tietovisa
etusivu

Pelastustieto 7/2005

Pääkirjoitus

Sairaankuljetuksen lainsäädäntö jäänyt jälkeen

Sairaankuljetuksen historia ulottuu Suomessa runsaan sadan vuoden taakse. Ensimmäisinä palokuntien hoitamat sairaankuljetukset alkoivat Turussa ja Helsingissä 1900-luvun alussa. Sairaankuljetus on vuosikymmenten saatossa muuttunut kuljetustoiminnasta hoitotoiminnaksi. Nykyään pitäisikin puhua ensihoidosta. Potilasta ei välttämättä kuljeteta sairaalaan, vaan häntä hoidetaan paikan päällä. Potilaan saavutettavuus on myös parantunut, kun nyt lääkäri voidaan lennättää potilaan luokse myös helikopterilla.

Sairaankuljetustoimintaa säätelee kansanterveyslaki, ja tämän lain mukaisesti se on säädetty kuntien hoitamaksi velvollisuudeksi. Erityisesti viimeisten 30 vuoden aikana sairaankuljetus on kehittynyt huimasti, mutta toimintaa säätelevä lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Vertailukohdaksi voidaan ottaa myös paljon kehittynyt pelastustoiminta, jonka lainsäädäntöä on kuitenkin uusittu useasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kansanterveyslaki vuodelta 1972 on yhä voimassa, vaikkakin yksittäiset pykälät ovat muuttuneet.

Ensihoitotyön taso on noussut ja pelastustoimi on työn suorittajana ollut tässä keskeinen kehittäjä. Onkin sanottu, että sairaankuljetus on vaivihkaa tullut yhä keskeisemmäksi pelastustoimen työn osaksi ja pelastustoimi on omista resursseistaan repinyt voimat tärkeään ensihoitotyöhön. Lisäresursseja ei ole annettu. Pelastustoimi maksaa tästä aiheutuvat kustannukset omasta pussistaan ja antaa työn tilaajalle parempaa palvelua kuin mitä sille siitä maksetaan.

Pelastustoimen mahdollisen valtiolle siirtämisen yhteydessä on puhuttu myös erityisesti esauusi05 (29K) kiireellisen sairaankuljetuksen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta sisäasiainministeriöön. Ottamatta kantaa tähän, voi kuitenkin kysyä, miksi sosiaali- ja terveysministeriössä on vuosikymmenten aikana oltu näinkin passiivisia toimintaa säätelevän lainsäädännön kehitystyössä ja etenkin lääkinnällisen pelastustoiminnan valvonnassa? Se olisi ehdottomasti saatava ajan tasalle. Hyvä ja asiantunteva ensihoito olisi saatava yleisesti tunnustetuksi tärkeäksi työksi, sillä mahdollisimman nopea apu onnettomuustilanteissa voi parhaiten pelastaa uhrin jälleen yhteiskunnan täysimääräiseksi jäseneksi ja tuiki tärkeäksi veronmaksajaksi.


Esa Aalto

Edellinen - Seuraava