Pelastustieto 8/2005

Amos Andersson esittelee palopäällikön taidetta

Amos Anderssonin taidemuseo esittelee tänä syksynä Helsingissä mm. Håkan Brunbergin maalauksia. Håkan Brunbergin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Brunbergilla oli myös ura paloalalla: hän toimi Espoon palopäällikkönä vuosina 1937-1952.

Håkan Brunberg syntyi Helsingissä 1905. Koulumenetys jäi heikoksi, sitä vaikeutti todennäköisesti sanasokeus. Koulu päättyi kuudenteen luokkaan, jonka jälkeen hän aloitti opinnot Taideteollisuuskeskuskoulun koristemaalauslinjalla. Lisäksi hän sai yksityisesti maalausoppia.
Taideopintojen jälkeen Brunberg teki sekalaisia töitä ja kävi jopa hierojakoulun. Hierojaa hänestä ei tullut, vaan isänsä rohkaisemana hän hakeutui paloalalle. Vuonna 1931 hänestä tuli palosotilas n:o 83 Helsingin Korkeavuorenkadun pääpaloasemalle.
Vuonna 1937 hän kävi Tukholmassa palopäällystökoulun ja siirtyi Espoon palopäällikön tehtäviin. Tässä työssä hän toimi vuoteen 1952 saakka, jolloin hän putosi palotikkailta. Sairaalassa hänen huomattiin sairastavan harvinaista, perinnöllistä veritautia, jonka vuoksi hän jäi eläkkeelle.
Palouransa aikana Brunberg löysi kirjoittamisesta väylän lennokkaalle mielikuvitukselleen. Joskus vahtivuoroissa oli joutilasta aikaa, ja sitä hän käytti tarinoiden kehittelyyn. Hän sepitteli kertomuksia, novelleja, kuunnelmia ja näytelmiä.

Tulipalot eivät unohtuneet
Eläkkeelle jäätyään Brunberg panosti kuvataiteisiin. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti jo vuonna 1952 Helsingissä, perinteikkäässä Strindbergin taidesalongissa. Näyttely noteerattiin lehdistössä hyvin, ja palaute oli kannustavaa. Aiheina olivat jo tuolloin Brunbergin tuotannolle myöhemminkin tyypillisiksi muodostuneet kahvilat, torit, puistot ja - juuri eläköityneelle palopäällikölle sopivasti - tulipalot.
Brunberg kertoi lehtihaastattelussa - eläkkeellä ollessaan - nähneensä myöhemminkin painajaisia tulipaloista ja siitä, ettei voi käyttää herätyskelloa, koska sen pirinä muistuttaisi liikaa palohälytyksistä. Silti tulipalot olivat hänelle tärkeä aihe. Hän maalasi myös tilausmuotokuvia. Ensimmäinen niistä oli puhemies Karl-August Fagerholmin muotokuva eduskuntaan.
Brunbergin tuotanto on laaja. Maalausten kysynnän kasvaessa hän teki samoista aiheista toisintoja ja uusia versioita. Kaunottaret, kahvilanäkymät ja paratiisiaiheet olivat suosittuja.
Vuonna 1971 Brunberg kertoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa, kuinka hankalaa on pelastaa eläimiä palavista navetoista - ne kun monesti yrittävät palata takaisin karsinaansa. Jollain työvuoron tauolla hän kollegoidensa oli keksinyt, että sikojen selkään voisi sitoa paloruiskun ja antaa niiden sitten mennä tekemään alkusammutusta. Tätä ideaa ei toteutettu kuin Brunbergin lehtipiirroksessa.
Brunbergilla oli innostumisen ja sadunkerronnan taito. Hän säilytti kertomisen ja maalaamisen innon aivan viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Hän kuoli vuonna 1978.
Håkan Brunberg - tarinankertoja -näyttely on esillä Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingissä 6. marraskuuta saakka. Näyttelyä täydentää samanniminen Satu Itkosen kirjoittama taidekirja.

Teksti: Vesa Toikka