Pelastustieto 9/2005

Väestönsuojatarkastusten
tieto-taito hävinnyt

Sisäasiainministeriö teetti vuonna 2004 väestösuojien kuntokartoituksen, jonka selvitys valmistui tänä vuonna. Selvitys on karua luettavaa. Moitteettomassa kunnossa olevia väestönsuojia ei juuri ole. Väestönsuojien tarkastukset eivät ole olleet viime vuosina ajan tasalla. Kunnossapidosta ei ole huolehdittu.

Sisäasiainministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärven mukaan selvitystä tullaan käyttämään väestönsuojelulainsäädäntöä uusittaessa. Sen pohjalta saatetaan antaa myös uutta ohjeistusta, mutta pääasiassa väestönsuojista vastaaville voidaan antaa vain suosituksia, jollainen selvitys itsessäänkin jo on.
Väestösuojien kartoituksessa asiantuntijoina käytettiin Unto Lemmettyä ja Pentti Laukkasta, jotka selvityksessään toteavat, että olisi hyvä saada aikaan selkeät lakiin perustuvat velvoittavat määräykset suojatilojen ja laitteiden kunnossapitovelvollisuudesta sekä määräaikaistarkastuksista ja saneerauksista.
Pelastuslain mukaan rakennuksen omistaja ja haltija ovat vastuussa väestönsuojan toimintakunnosta sekä asianmukaisista huoltotöistä ja tarkastuksista.

Uusimmissakin puutteita
Suomessa on vuodesta -59 lähtien rakennettu 40 000 suojaa, joissa on nykyisen laskentatavan (0,75m2/SP) mukaan suojapaikkoja 3,2 miljoonaa kappaletta. Ennen vuotta -59 rakennetut väestönsuojat ovat vain sirpalesuojia.
@08:Lemmetty ja Laukkanen tutkivat 178 väestönsuojaa eri puolilla Suomea. Vanhimmissa ei ollut ainoatakaan suojaa, joka olisi täysin moitteettomassa kunnossa. Uusimmistakin - vuoden -71 jälkeen rakennetuista - vain 18 % oli täysin kunnossa.
Joka toisessa väestönsuojassa paineovissa ja sulkutilassa oli korjattavaa mm. tiivisteissä, saranoissa ja venttiileissä. Monesta suojasta löytyi vikoja myös hätäpoistumistiestä, kuivakäymälästä ja ilmanvaihtojärjestelmässä.
Kolmasosasta suojista puuttui suojelumateriaali kokonaan. Osassa se oli vajavainen. Vesijärjestelmissä ja telelaitteissa oli myös puutteita.
Rajajärvi pitää tärkeänä, että väestönsuojatilastoista poistettaisiin vanhimmat väestönsuojat, jotka eivät edes teoriassa anna nykyuhkakuvia vastaavaa suojaa.

Koulutusta puuttuu
Väestönsuojien tarkastusvälin pitäisi olla enintään kymmenen vuotta. Mutta kunnat eivät ole noudattaneet tätä aikaväliä. Kiinteistöjenkään omistajat eivät ole tehneet väestönsuojissa omia tarkastuksia. Väestönsuojissa on paljon virheitä ja puutteita, joiden korjaamattomuus johtuu selvityksen mukaan pääasiassa tietämättömyydestä.
- Kun kunnat luopuivat väestönsuojatarkastajista, tieto-taito hävisi, Rajajärvi pohtii.
90-luvun puolivälissä kunnat luopuivat väestönsuojelupäälliköiden virkanimikkeistä ja tarkastustoiminta siirtyi pääosin palotarkastusten yhteyteen. Palotarkastajia ei kuitenkaan koulutettu tai edes perehdytetty kunnolla eri-ikäisten väestönsuojien vaatimuksiin.
Rajajärven mukaan tilannetta voidaan korjata kouluttamalla palotarkastajia.
Tarkastuspöytäkirjoista on jo tulossa valtakunnalliset mallit: ennen vuotta -63 tehdyille suojille, vuosina -63-71 tehdyille suojille sekä sen jälkeen tehdyille suojille. Tarkastuspöytäkirjoihin liitetään myös lyhennelmä väestönsuojia koskevista määräyksistä.

Tarkastukset yksityisille?
Kuntokartoituksen tehneet Lemmetty ja Laukkanen ehdottavat selvityksessään, että väestönsuojien vuositarkastukset siirrettäisiin kiinteistön omistajille. Rajajärvi pitää tätä mahdollisena vaihtoehtona. Tällöin tarkastustoimintaa varten pitäisi luoda yksityinen tarkastajien järjestelmä. Tarkastajat hyväksyisi ja luetteloisi esimerkiksi TUKES.
Väestönsuojien huoltotöiden tekijöille ei ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Niille pitäisikin selvityksen mukaan säätää samat velvollisuudet kuin paloilmoitinliikkeille ja sammutuslaitteistojen asennusliikkeille.
"Väestönsuojien huoltoon ja tarkastamiseen ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin muihin paloturvallisuutta varmistaviin laitteistoihin. Nykyinen käytäntö, jossa laitteet tarkastetaan pelastusviranomaisten toimesta tarkastusten yhteydessä, ei ole toimiva ratkaisu."

Käyttöönotto ei onnistu
Väestönsuojat pitäisi saada toimintakuntoon 24 tunnissa. Selvityksen mukaan se onnistuisi vain 25 % suojista. Vuoden -71 jälkeen rakennetuista suojista 80 % saataisiin käyttöön 24 tunnin aikana. Mutta ennen vuotta -71 rakennetuissa suojissa on niin paljon puutteita, että niitä ei millään saada 24 tunnissa väestönsuojakäyttöön.
"Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu varaosien saanti, jakelu sekä osaavien työntekijöiden löytäminen. Ovien salpoja ja tiivisteitä ja muita varaosia ei pystytä hankkimaan ja vaihtamaan kiinteistön omin voimin eikä myöskään korjaamaan rikkoutuneita ilmanvaihtolaitteistoja sekä hankkimaan suodatinhiekkaa ja vaihtamaan sitä."
Suojan kuntoon saattamista testataan syksyllä 2006, kun Helsingin Pelastusliitto järjestää Suoja2006 -kokeen, johon parhaillaan etsitään sopivaa taloyhtiötä Helsingistä. Taloyhtiöllä tulee olla noin 100 hengen S1- luokan suoja (vuosilta 1971-1990). Lisäksi taloyhtiö sitoutuu asukkaineen osallistumaan kokeeseen 27 h ajan vähintään 80 %:sti, ja että taloyhtiön väestönsuoja voidaan tyhjentää kaikilta osiltaan. Ennakkoilmoittautumista pyydetään tammikuun loppuun mennessä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Ilkka Kianto/ Helpe puh. 09-477 08 112.
Väestönsuojien yhteenlaskettu rahallinen arvo on noin kaksi miljardia euroa.
Rajajärvi muistuttaa, että valtion kaikkien kiinteistöjen arvo puolustusvoimien kiinteistöt mukaan lukien on noin kuusi miljardia euroa. - Jos väestönsuojia vertaisi paloautoihin, samalla tavalla niitäkin pitäisi joskus katsoa, toimivatko ne, vaikkei niitä tarvittaisikaan, Rajajärvi miettii suunnattoman omaisuuden hoitamista.

Teksti: Vesa Toikka