Pelastustieto 10/2006
Pääkirjoitus
Palokuntahenkeä
kohotettiin Oulussa
Oulussa kokoonnuttiin ensimmäiseen ylimääräiseen yleiseen palokuntalaiskokoukseen.
Historian saatossa se oli järjestyksessään 24. ja Oulussa päätettiin, että 25. järjestetään
kahden vuoden kuluttua Turussa, kun Suomen vanhin VPK täyttää 170 vuotta.
Oulun lähinnä seremoniallisessa kokouksessa muisteltiin paitsi menneiden sukupolvien
työtä, käsiteltiin myös hieman nykypäivän asioita. Vaikka kokoukselle esitetyistä
kysymyksistä kaksi ensimmäistä olivat perua sadan vuoden takaa, niin puheenjohtajan
toteamuksella pöytäkirjaan merkittiin asioiden olevan ajankohtaisia yhä tänään.
Oulun kokouksen suurin anti oli yhtenäisyyden korostuminen ja alan yhteishengen
kohottaminen. Virka-asemista riippumatta oltiin yhteisellä asialla ja oli tilaisuus puida yhdessä
oman alamme tärkeitä ja keskeisiä kysymyksiä.
Tässäkin kokouksessa nousi voimakkaasti esille se, että vapaaehtoinen palokuntatoiminta
ja sen merkitys sekä tärkeys tunnustetaan yleisesti. Vaikka varmasti on yhä
heitä, jotka suhtautuvat karsastaen vapaapalokuntalaisiin, on syytä uskoa, että heidän
määränsä vähenee jatkuvasti. Kokouksessakin esille noussut vuorovaikutuksen lisääminen
vapaaehtoisten ja vakinaisten välillä on varmasti hyvä keino madaltaa raja-aitoja
ja vähentää ennakkoluuloja. Jos sen aidosti saa aikaiseksi esimerkiksi saunailta VPK:n
asemalla, hyvä niin.
Yksi kokouksessa esille noussut kysymys oli erillisen vapaaehtoispalokuntalain säätämisen
tarve. Tämän lehden haastattelussa pääministeri Matti Vanhanen ei näe tarpeellisena
erityistä VPK-lakia, sen sijaan pelastuslain uudistuksessa voidaan hänen
mielestään vapaaehtoisten palokuntien roolia ja palokuntalaisten asemaa määritellä, jos
niihin tarvitaan joitakin muutoksia.
Tärkeintä onkin nyt pohtia sitä, mitä muutoksia nykyiseen tarvitaan. Mikä olisi tällaisen
mahdollisen uuden lain sisältö? Yksi keskeisimmistä VPK:laisten toiminnan turvaamiseen
liittyvistä asioista on se, miten he voivat siviilityöstään tarpeen tullen mahdollisimman
hyvin lähteä tekemään sitä tehtävää, johon heidät vapaaehtoisina hälytetään.
P.S. Kannattaa "rintarottingilla" tuoda aina tilaisuuden tullen esille kuuluvansa palokuntatoimintaan.
Kuten pääministerikin toteaa, palokuntahenki sopisi malliksi muillekin
järjestötoiminnassa mukana oleville ja meille kaikille kansalaisille.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
