Vanha voimalaitosrakennus tuhoutui rajussa palossa Oulussa

Osa oululaista historiaa tuhoutui, kun vanhassa voimalaitosrakennuksessa syttyi raju tulipalo. Hyvän vastesuunnittelun ansiosta palo saatiin riittävillä resursseilla nopeasti rajattua, sen sijaan vapaavuorolaisten hälyttäminen tuotti laihan tuloksen.
Oulussa sijaitsevan vanhan voimalaitosrakennuksen länsipääty tuhoutui pahoin lauantaina 19.8.2006 syttyneessä tulipalossa. Palo syttyi ilmeisesti voimalaitoksen juoksutuskanavasta ja levisi sieltä lattian läpi rakennukseen. Palon syttymiselle ei ole löytynyt luonnollista syytä ja on varmistunut, että joku oli sen sytyttänyt. Poliisi tutkii liittyykö syttymiseen tahallisuutta vai onko kyseessä huolimaton tulen käsittely.
Rakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja sitä on laajennettu useaan otteeseen, viimeksi 1960-luvulla. Rakennuksen pinta-ala on 1377 m2 ja paloluokka P2. Osastoivat rakenteet ovat osittain palavista ja osittain palamattomista rakenteista tehtyjä. Kantavana rakenteena on ulkoseinillä tiili ja välipohjissa puurakenteet.
oulupalo (100K)

Hälytysvasteeseen määritetyistä asemapaikoista Oulussa ja Haukiputaalla on välitön lähtövalmius. Muiden asemapaikkojen henkilöstön sekä päällystön (Oulu P3 ja Etelä P3) lähtövalmius perustuu virka-ajan ulkopuolella varallaoloon (5 min). Kohteeseen hälytetyiltä asemapaikoilta oli matkaa kohteeseen 2 - 25 km.

Hälytystoiminta käynnistyi automaattisesta paloilmoituksesta
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus (POKA) vastaanotti lauantaina 19.8.2006 klo 23:32:16 automaattisen palohälytyksen Pohjois-Pohjanmaan museosta. Kohteeseen hälytettiin hälytysvasteen mukaisesti: O3 (0+1+1), O11 (1+3), O131 (0+1) ja O161 (0+1). Hieman myöhemmin POKA vastaanotti hätäpuhelun, jossa ilmoitettiin, että kahdelta puolen rakennusta lyövät liekit ulos. Hätäpuhelun jälkeen hälytyksen saivat myös OP3 (1+0+0), O21 (1+3) ja O190 (0+2). Ensimmäiset yksiköt olivat museon pihalla 23:37:46. Tässä yhteydessä huomattiin, että automaattihälytyksen oli aiheuttanut noin 100 metrin päässä naapurirakennuksessa syttynyt tulipalo, josta levisi savua museon alueelle.

Toiminta kohteessa
Sain OP3:na hälytyksen rakennuspaloon Ouluun klo 23:35:45. Hälytysviestissä kohteena oli edelleen Pohjois-Pohjanmaan museo, mikä aiheutti jonkin verran ongelmia tilanteen hahmottamisessa, sillä kohteeseen lähdettyäni yksiköt olivat jo siirtymässä palokohteelle Kasarmintielle. Annoin hälytysajon aikana saamieni lisätietojen perusteella POKA:lle tehtäväksi hälyttää kohteeseen Oulun VPK:n yksiköt O31 (1+5) ja O331 (0+1). Kohteeseen saavuin klo 23:47.
Kohteessa tilannetta oli johtamassa OP4. O11 ja O131 oli ryhmitetty rakennuksen pohjoispuolelle. O21 ja O161 toimivat rakennuksen eteläpuolella. Yksiköt olivat aloittaneet palon leviämisen rajoittamisen työjohdoilla rakennuksen puolesta välistä. Totesin yksiköiden ryhmityksen ja annoin yksiköille lisätehtäväksi valmistella kohteeseen järeät työjohtoselvitykset.
Annoin alkutiedustelun jälkeen noin klo 23:50 POKA:lle tehtäväksi hälyttää kohteeseen komppaniahälytyksen. Hälytyksen saivat klo 23:52:50 Etelä P3 (1+0+0), KE11 (1+5), KE13 (0+2), HP11 (1+2) ja HP13 (0+1). Hälytykseen sisältyi myös päällystön ryhmähälytys. Pyysin POKA:aa vielä noin klo 23:59 hälyttämään kohteeseen O32:n (1+3) ja O332:n (0+1).
Komppanialähdön ryhmitys toteutettiin siten, että Oulu P21:n lisäresursseiksi annettiin O331 ja O31. Oulu P11:lle annettiin KE11 ja O332. Sammutustyö aloitettiin järeillä työjohdoilla, kun kohteeseen oli saatu tarpeeksi henkilöstöä ja vettä. Oulu P31 ja Oulu P32 saivat tehtäväkseen lisävesiselvitykset molemmille vastuualueille. Lisävesiselvitykset tehtiin palopostista ja moottoriruiskuselvityksenä viereisestä ohijuoksutuskanavasta.
Tuulen suunta oli onneksi suotuisa siten, että palosta muodostunut savu levisi vieressä olevaan puistoon ja Oulujoen suistoalueelle eikä Kasarmintien asuntoalueille. Palopaikalle alkoi kertyä runsaasti yleisöä, joten poliisin kenttäjohtajan kanssa sovittiin alueen eristämisestä ja ohi kulkevan tien sulkemisesta liikenteeltä.
HP11 saavuttua kohteeseen klo 0:11:58 määrättiin HP P11:lle vastuualueeksi vesikatto ja tehtäväksi savunpoistoaukkojen tekeminen. Lisäresurssiksi HP P11 sai HP13:n ja O161:n. O161:stä alettiin pystyttää rakennuksen itäpäätyyn asfalttipihalle, mutta pystytyksen aikana yhden tukijalan alta petti maa ja ajoneuvo kallistui. Yksikköä jouduttiin siirtämään ennen kuin työskentely katolla voitiin aloittaa.
OuluP1 saapui kohteeseen klo 0:15. Annoin hänelle tilanneselvityksen, jonka jälkeen tehtiin työnjako. P1 otti tilanteen johtovastuun. Itse jatkoin Oulu P3:na sammutustoiminnan johtamista ja samalla vastasin tiedottamisesta. Etelä P3 määrättiin vastaamaan paineilmalaite- ja ruokahuollosta. P1 ryhtyi lisäksi kokoamaan varavalmiutta ja pyysi vapaavuorohälytyksen Oulun ja Haukiputaan asemapaikoille. Klo 0:16:00 komppanian vahvuus oli 3+7+29.
Haukiputaan paloasemalle saatiin vapaavuorohälytyksellä kolme miestä. Oulun paloasemalle ei tullut ketään. Vapaavuorohälytyksen huonosta tuloksesta johtuen hälytettiin klo 1:23:33 Kiimingin varallaoloryhmä (1+3) päivystykseen Oulun asemalle. Lisäksi palopaikalta lähetettiin KE13 (0+2) valmiuteen Oulun paloasemalle.
oulupalo2 (79K) Noin kahden aikoihin lähetimme palopaikalta asemamestarin Oulun asemalle johtamaan mahdollisia päällekkäisiä tehtäviä, koska Kiimingin ja Kempeleen miehistöllä ei ole avaimia Oulun asemalle eikä putkilukkoihin. Klo 2:30 pyysimme hätäkeskusta laittamaan pelkästään aamuun tulevalle työvuorolle uuden vapaavuorohälytyksen. Uudella vapaavuorohälytyksellä asemalle saatiin kolme palomiestä tulevasta vuorosta. Oulun asemalle saatiin vahvuudeksi 0+2+8. Päällekkäisiä hälytystehtäviä oli 4 kpl, joista 3 kpl oli automaattisia palohälytyksiä ja yksi muuntamopalo.

Vapaavuorohälytykset tuottivat huonon tuloksen
Pelastuslaitos sai estettyä palon leviämisen rakennuksen itäpäätyyn, jolloin rakennuksesta säästyi noin 40 %. Katon aukaiseminen viivästyi, mistä johtuen sammutustyö pitkittyi, vesivahinkojen määrä lisääntyi ja savua pääsi leviämään myös itäpäätyyn. Kun savunpoistoaukot saatiin valmiiksi, saatiin palo myös ullakon osalta hallintaan.
Paloesimiehet olivat ryhmittäneet yksiköt oikein ja tehneet ainoan oikean ratkaisun ryhtyessään rajoittamaan palon etenemistä. Rakennuksen länsipäädyn pelastamiseksi ei ollut enää mitään tehtävissä.
Vastesuunnittelu oli onnistunut, kohteeseen saatiin tarvittavat resurssit tulipalon rajoittamiseksi. Vapaalta saatiin yksi päällystöviranomainen auttamaan, mikä helpotti oleellisesti johtamisen taakkaa.
Oulun paloasemalla on käytössä Scott -merkkiset paineilmalaitteet ja muilla Drägerin valmistamat. Laitteiden paineilmapullot eivät ole yhteen sopivia, joten Scott:n paineilmapulloista meinasi tulla pulaa. Paineilmalaitehuolto oli vaikea järjestää, koska vapaavuorosta ei tullut Oulun asemapaikan henkilöstöä. Paineilmahuolto saatiin sujumaan, kun saimme miehitettyä Oulun asemapaikan.
Noin 70-80 vapaavuorolaiselle laitetut vapaavuorohälytykset tuottivat erittäin huonon tuloksen, mikä vaikeutti sammutustoimia ja varavalmiuden kokoamista hyvin paljon. Taustalla voi olla hälytystekniikan pettäminen, mutta myös muut syyt. On vaikeaa kuvitella, että huonon tuloksen taustalla olisi ainoastaan sattumat, jotka olivat esteenä hälytykseen lähtemiselle. Palomieshenki ei ehkä ole korkeimmillaan työaikamuutoksen jälkeen, mutta ihmishengen, omaisuuden ja ympäristön suojelemista sekä työtoverien auttamista vaikeassa ja pitkäkestoisessa onnettomuustilanteessa ei saisi unohtaa huonoimpinakaan aikoina.
Paljon parjattu hätäkeskuslaitos pystyi tuottamaan tarvittavat palvelut hyvin. Ainoastaan vapaavuorohälytyksiin toivoisi, että niihin saataisiin muotoiltua erillinen tekstiviesti, eikä vapaalla olijoille menisi vain lista hälytetyistä ajoneuvoista. Ehkäpä tulevaisuudessa saamme käyttöömme tämänkin ominaisuuden.
Arvio tuhoutuneen omaisuuden arvosta on mahdoton tehdä, koska samalla paloi osa oululaista historiaa.

Teksti: Arssi Heiskanen
Oulun päivystävä palomestari (Oulu P3)
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos
Kuvat: Pekka Ala-aho/Kaleva

Edellinen - Seuraava