Pelastustieto 10/2007
Pääkirjoitus
Sairaankuljetuksen ja ensihoidon
tulevaisuus valinkauhassa
Sosiaali- ja terveysministeriö on ottamassa itselleen vahvempaa roolia sairaankuljetus- ja ensihoitotoiminnassa.
Valmisteilla oleva lakiuudistus yhdistää kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolait,
jossa myös säädetään lailla sairaankuljetus- ja ensihoitotoiminnasta ja erityisesti sen järjestämisestä.
Vastuu toiminnan järjestämisestä on todennäköisesti tulossa sairaanhoitopiireille,
mutta vastoin selvitysmiehen viime keväänä tekemää esitystä kenellekään yksittäiselle
toimijalle ei tultane antamaan lain suomaa oikeuttaa hoitaa kiireellistä sairaankuljetusta.
Tämä on pelastustoimen kannalta iso asia. Sen toiminnoista häviäisi suuri osa pois,
jos se menettäisi sen keskeisimmäksi tehtäväksi muodostuneen sairaankuljetuksen toiselle toimijalle.
Poliitikot päättävät aikanaan laista, mutta toiminnan sisällön kannalta on tärkeätä,
että siitä vastaavat tietävät mitä haluavat ja osaavat myös tehdä valintansa sen mukaan.
On toki olemassa kansainvälisiä esimerkkejä siitä,
että pelastustoimi ei ole hoitamassa millään tavalla sairaankuljetusta,
mutta meillä on monin paikoin,
erityisesti suurissa asutuskeskuksissa muodostunut pelastustoimen hoitama vahva sairaankuljetus- ja ensihoito-organisaatio ja osaaminen,
jota ei voida helposti heittää sivuun.
Huomionarvoista on myös pelastustoimen henkilöstö- ja kalustoresurssien hyödyntäminen niin poikkeustilanteissa kuin muutoinkin.
Toki "pelikentälle" voi tulla uudenlaisia yrittäjiä, joilla on voimaa rakentaa laadukas ja toimiva sairaankuljetus- ja ensihoitojärjestelmä.
Raksuttanevatko jo laskukoneet tanskalaislähtöisessä, nykyisin monikansallisessa turvallisuusalan yrityksessä.
Myös ensihoitotehtävissä käytettyjen helikoptereiden osalta vastuu toiminnasta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöön,
jonne esitetään perustettavaksi lääkärikoptereiden toimintaa hoitavaa valtakunnallista hallinnointiyksikköä.
Pelastuskopterit otetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitokselta tai puolustusvoimilta.
Molempien toimintojen kannalta on hyvä, että terveydenhuollon vastuuviranomainen ottaa ne haltuunsa
ja alkaa valvoa koko valtakunnassa toteutuvaa yhtenäistä laatua sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa.
PS. Kotikuntani Vihdin paikallislehti uutisoi,
että pelastustoimen menot ovat kaksinkertaistuneet ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on kotikunnalleni samanlainen menoautomaatti
kuin erikoissairaanhoito. Kunnanjohtaja valittelee haastattelussa, että aluelaitoksen taloudenpito ontuu.
Surkea kehitys alkoi heti, kun Vihti liitti palotoimensa Espooseen. Jutun lukeneissa veronmaksajissa tämä varmastikin herätti ärtymystä.
Alueellisen toiminnan etuja ei nähdä Vihdissä eikä muissakaan kunnissa, joissa voidaan kertoa samanlaisia uutisia.
Olisin kuitenkin odottanut,
että pelastuslaitoksen edustajat olisivat jollakin tavalla kommentoineet myös kunnanjohtajan aika vahvoja syytöksiä koko laitosta kohtaan.
Operatiivista työtään tekeville palomiehille hän sentään antoi synninpäästön.
Vihdin kaltaisissa kunnissa kannattaisi pelastuslaitoksen avoimesti kertoa,
mitä etuja laajemmalla toiminnalla on saavutettavissa, koska niitäkin kuitenkin on. Onhan?
PS.
Kerroimme edellisessä numerossa kuopiolaisen palomies-ensihoitajan triage-laukun kehitystyöstä, jonka todettiin herättäneen kiinnostusta myös muualla Suomessa. Jutun julkaisun jälkeen saimme yhteydenoton, jossa triage-laukun kerrottiin olleen jo pitkään käytössä Helsingissä. Triage-laukun tarina on hyvä esimerkki siitä, miten pelastustoimessa on jokainen omilla tahoillaan puuhastellut omien asioidensa kimpussa. "Pyörää" on alettu keksiä uudestaan toisella puolella laajaa valtakuntaamme, kun tieto ei jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan ole kulkenut. Ehkä nyt sitten yhä valtakunnallisemmaksi muuttuvassa alueellisessa pelastustoimessa "pyörän" keksimiseltä yhä uudelleen voidaan välttyä.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
