Pelastustieto 1/2007
Pääkirjoitus
Lasketaanko palomiesten eläkeikää?
Helsinkiläiset paloalan ammattijärjestöjen edustajat järjestivät Kallion pelastusasemalla tilaisuuden,
jossa vaativat mm. paikalle rientäneiltä poliitikoilta eläkeikänsä laskemista.
Lähes parikymmentä vuotta sitten luovuttuun ammatilliseen eläkeikään tulisi palomiesten mielestä palata uudelleen
ja he esittivätkin asian kirjaamista tulevan hallituksen ohjelmaan osana kansallista turvallisuutta eikä yleistä eläkepolitiikkaa.
Vaalien läheisyys vai asian tärkeys saivat kaikkien eduskuntaryhmiemme edustajat tulemaan Kallioon,
tosin välikysymyskeskustelu vei varattujen puheenvuorojen jälkeen edustajat kiireesti takaisin Arkadianmäelle.
Asiasta ei siis ollut auditorioon kokoontuneella paloväellä tilaisuutta enempää päättäjien kanssa keskustella.
Puolueiden edustajat olivat varovaisen myönteisiä palomiesten vaatimukselle,
mutta nähtäväksi jää, käsittelevätkö päättäjät enää vaalien jälkeen tätä kysymystä.
Eläkeikäkysymys on myös taloudellinen kysymys. Pystyvätkö kunnat rahoittamaan palomiesten alemman eläkeiän,
ja toisaalta saako palomiesten mahdollinen aikaisempi eläköityminen muita ammattiryhmiä vaatimaan samaa?
Palomiesten ikääntyminen on selkeä ongelma ja jos poliitikot katsovat, että ratkaisu siihen on palomiesten alhaisempi eläkeikä,
hyvä niin. Valitettavasti asian suhteen on syytä olla skeptinen.
Painavan puheenvuoron tilaisuudessa käytti pelastusjohtaja Jorma Lilja Helsingistä.
Hän toi esille selkeän ongelman, johon on jatkuvasti tarmokkaasti puututtava. Alalle koulutetaan tarpeeseen nähden koko ajan liian vähän uutta väkeä.
Koulutukseen pitää panostaa jatkuvasti myös pelastusalalla.
Arjessamme on turvallisuusvaje
Suomalaista julkisuuskeskustelua on näin vaalien alla ja muutoinkin täyttänyt yksi kysymys: Liittyykö Suomi Natoon vai ei,
ja jos liittyy, niin milloin?
Siksi kansliapäällikkö Ritva Viljasen Turussa käyttämä puheenvuoro suomalaisen turvallisuuskeskustelun painottumisesta edelleen liiaksi turvallisuus-
ja puolustuspoliittisiin kysymyksiin oli tarpeellinen.
Paikalliseen turvallisuustyöhön ollaan kunnissa luomassa uudenlaisia, viranomaisten välisiä yhteistyömuotoja ja on välttämätöntä,
että sisäisen turvallisuuden eri asioihin tartutaan laajasti.
Kuten kansliapäällikkö totesi, on harmillista,
että yhteiskunnan toiminnan ja tulevaisuuden kannalta ydintehtäväksi katsottava sisäisen turvallisuuden työ
jää varsin usein keskustelusta sivuun silloin, kun puhutaan yhteiskunnan turvallisuudesta laajasti.
Tämä ilmiö on havaittavissa niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin käymässä julkisessa keskustelussa.
Erilaisissa onnettomuuksissa kuolee tai vammautuu vuosittain suuri joukko suomalaisia.
Viime vuonna tulipaloissakin menehtyi jälleen liian monta suomalaista.
Toivottavasti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätetyt toimenpiteet johtavat turvallisempaan huomiseen,
kuten alan keskusjärjestö iskulauseessaan toteaa.
Kansalaisia turvallisempaan elämään opastavia toimia vaaditaan myös pelastusalan viranomais- ja järjestötoimijoilta. Työsarkaa siinä riittää.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
