Pelastustieto 3/2007

Paloesimies Jari Larikka kansanedustajaksi

Kymestä Pelastusalan edustaja Arkadianmäelle

Eduskuntaan hän pyrki nyt ensimmäistä kertaa ja 6785 ääntä oikeuttivat läpimenoon.
- Tukiryhmäni kanssa asetimme aluksi tavoitteeksi 5000 ääntä ja läpimenon, mutta juuri ennen ennakkoäänestystä laitoin omaan veikkaukseemme, että saan 6800 ääntä, joten arvauksestani jäin ainoastaan 15 ääntä.
Pohjois-Kymenlaakson alueelta hän sai 6200 ääntä, joista pelkästään Kouvolasta 3600 ääntä. Loput 500 ääntä tulivat muualta vaalipiirin alueelta.
Jari Larikka tunnetaan Kouvolassa aktiivisena miehenä, joka on vuosien aikana ollut vaikuttamassa kaupungissa moniin asioihin ja tapahtumiin. Tämän perusteella miestä ryhdyttiin seitsemisen vuotta sitten kyselemään kunnallisvaaliehdokkaaksi, ja kyselijöistä hän valitsi Kokoomuksen.
- Veren perintönä. Isäni työskenteli puolustusvoimissa vääpelinä ja Kokoomuksen arvomaailma on ollut jo kodin perua.
Larikka valittiin heti kaupunginvaltuustoon ja pian myös kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
- Neljä vuotta sitten en olisi ollut valmis asettumaan kansanedustajaehdokkaaksi.
Työt estivät sen enkä kokenut olevani vielä silloin riittävästi perehtynyt poliittiseen toimintaan. Nyt halusin lähteä vaaleihin ehdolle, kun sain tuekseni hyvän ja innostuneen tukiryhmän, ja monet halusivat minun asettuvan ehdolle. Päätös ehdokkuudesta ei ollut yksin minun.
Larikan saama äänimäärä olikin hyvä ensikertaiselle eikä hän jäänyt kuin 1000 ääntä vaalipiirin vaikutusvaltaiselle kotkalaisehdokkaalle, eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Jyri Häkämiehelle.
- Äänimääräni oli monille yllätys, hän sanoo.
Jari Larikka pudotti valinnallaan eduskunnasta myös kouvolalaisen kolme kautta eduskunnassa istuneen Pekka Kuosmasen.

Eläkeikä esille
Poliittiseen toimintaan osallistumista Larikka kertoo harkinneensa jo jonkin aikaa.
- Olen ollut varsin aktiivinen ottamaan kantaa erilaisiin asioihin. Pelastusopistossa toimin aikanani oppilaskunnan puheenjohtajana ja olen aina ollut vähän sellainen ''kylän vanhin '', hän naurahtaa.
Kunnallisvaaliehdokkuuttaan hän mietti hetken vain siitä näkökulmasta, että poliittinen toiminta jakaisi ravintolayrittäjänä toimivan asiakaskuntaa.
Kansanedustajana Jari Larikka on paitsi oman maakuntansa ja kotikaupunkinsa, myös oman ammattialansa asioiden ajaja.
- Palomiesten epäoikeudenmukainen eläkeikä on juuri nyt tärkein ajettava ammatillinen asia.
Hän kertoo tehdyn ensimmäiset kirjalliset ehdotukset asian saamiseksi tulevan hallituksen ohjelmaan.
- Kyllä kaikki tarvittava tieto asian suhteen täällä jo on enkä ole tavannut yhtään sellaista kansanedustajaa, joka olisi vastaan palomiesten eläkeiän laskemista.
- Palomiesten nykyinen eläkeikä ei ole tasavertainen muihin ammattiryhmiin nähden, sillä palomiehet joutuvat jäämään yleisemmin sairas- kuin vanhuuseläkkeelle.
Larikka on kuitenkin epäileväinen, että hallitusohjelmassa yhtä näin yksittäiseen ammattiryhmään liittyvää asiaa olisi. Sen sijaan hän sanoo ottaneensa tavoitteeksi sen, että alkaneen vaalikauden aikana palomiesten nykyistä alemmasta eläkeiästä on päätös tehtävä.
- Jos eläkeiästä ei ole mainintaa uuden hallituksen ohjelmassa, ei alan ihmisten kannata heittää kirvestä kaivoon. Kyllä asiaa viedään kaikin keinoin eteenpäin, ei väkisin, vaan väsyttämällä, tuore valtiopäivämies tuumii ja sanoo olevansa luottavainen, että tulevan neljän vuoden aikana asia saadaan kuntoon.
- Olen kuitenkin harmissani siitä, että asian eteenpäin viemiseksi pitää ilmeisesti jonkun ikääntyneen palomiehen menettää vaativassa työtehtävässä henkensä, ennen kuin asialle alkaa todella jotain tapahtua. Läheltä piti -tilanteita on monin paikoin jo ollut.

Alueet suuremmiksi
Pelastustoimen alueellista järjestelmää Jari Larikka pitää onnistuneena, mutta kehittäisi alueellistamista jo eteenpäin.
- Olisi syytä ryhtyä miettimään alueiden laajentamista. Nykyisellä järjestelmällä ei ole saatu irti kaikkia niitä hyötyjä, mitä olisi tarvittu, esimerkiksi kustannussäästöjä.
Kansanedustaja Larikan mielestä merellä tapahtuvaan pelastustoimintaan olisi jatkossa myös kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä siellä ovat jatkuvasti kasvavat ympäristöriskit.
- Suuronnettomuuksiin olisi syytä varautua kunnolla ja mielestäni siihenkin ratkaisu löytyisi nykyistä laajemmista pelastusalueista. Esimerkiksi maamme rannikkoalueet voisivat olla yhtä ja samaa pelastuslaitosta.
Hänen mielestään alueellinen järjestelmä synnytti myös liian suuren päällikköportaan. Laajemmilla alueilla tätäkin voitaisiin karsia ja siirtää voimavaroja enemmän suorittavalle ruohonjuuritasolle.
Omakotitalojen palotarkastamista Jari Larikka ei ymmärrä, sillä hänen mielestään niiden paloturvallisuus pitäisi olla enemmän vakuutusyhtiöiden intressi ja siksi niiden tulisi myös huolehtia ennalta ehkäisevästä palotarkastustoiminnasta.
Hän painottaa pelastustoimessa operatiivisen toiminnan resursseiden huolehtimisesta, vaikka tunnustaakin onnettomuuksien ennalta ehkäisytyön merkityksen ja tärkeyden.
- Meillä kaupunkikeskukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja kasvavat tulevaisuudessakin. Pelastustoiminnan tarve kasvaa ja siksi palokuntien valmiuksista ei saa tinkiä.
Vapaaehtoisuuden arvoa ja merkitystä uusi kansanedustaja pitää hyvänä, mutta palokuntien toimintavalmiuden on viime kädessä perustuttava kuitenkin vakinaiseen väkeen. Siksi hän sanoo ymmärtävänsä puheet siitä, että Suomeen olisi saatava lisää päätoimisia palomiehiä.


Teksti ja kuvat: Esa Aalto