Pelastustieto 5/2007
Pääkirjoitus
Ottaako hätäkeskusselvitys kantaa
pelastustoimen valtiollistamiseen?
Yksi eduskunnalle annettavan hätäkeskusselonteon lähteistä on sisäasiainministeriön konsultointiyritys Gaia Consulting Oy:n teettämä selvitys.
Siinä on arvioitu koko Hätäkeskuslaitoksen toimintaa sekä sen yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Selvitys perustuu laajoihin Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten haastatteluihin.
Vaikka suomalaisten voidaankin sanoa saavan keskimäärin parempaa hätäkeskuspalvelua kuin koskaan aikaisemmin,
on uuden viranomaisen alkutaipaleella ollut mittavia ongelmia, jotka viime vuonna kärjistyivät Hätäkeskuslaitoksen johdon vaihtoon.
Elokuun alussa laitoksen johdossa aloittaa uusi, poliisitaustainen henkilö.
Kenties sekin osaltaan auttaa Hätäkeskuslaitosta pääsemään sujuvimmille urille.
Hätäkeskustoiminnan suunnittelu perustui alkuvaiheessa täysin väärille olettamuksille erityisesti tehtävämääristä.
Sen seurauksena toimintaa on hankaloittanut resurssipula, mutta resursointia olisi selvityksen mukaan tarvinnut myös yhteistyöviranomaiset.
Selvityksessä todetaan, että hätäkeskusten toiminta on läheisesti sidoksissa yhteistoimintaviranomaisten toimintojen kehittymiseen.
Muutokset tässä toimintaympäristössä ovat haasteita hätäkeskustoiminnan kehittämiselle.
Alueellisten pelastuslaitosten perustaminen on muokannut pelastustoimen kenttää olennaisesti.
Muutosprosessin odotetaan pitkällä tähtäimellä mahdollistavan lisäresurssien saamisen pelastustoimen työn sisällölliseen
kehittämiseen muun muassa onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja riskinarvioinnin kehittämisessä.
Alueellisten pelastuslaitosten käynnistysvaiheessa kuitenkin pelastustoimella on käytännössä ollut
jopa aikaisempaa vähemmän käytännön resursseja yhteistoiminnan kehittämiseen hätäkeskusten kanssa.
Tätä käytännön tason yhteistyötä ja yhteistoimintaa olisi kyettävä kehittämään.
Yleisesti Hätäkeskuslaitoksen kannalta olisi myönteinen kehityssuunta,
kun mahdollisimman moni yhteistyöviranomainen olisi samalla hallinnon tasolla ja mahdollisimman monella olisi viime kädessä sama maksaja.
Tämä vähentäisi vastuiden pallottelua ja maksukysymysten pohdintaa.
Otetaanko siis selvityksessä kantaa myös siihen,
että kaikkien hätäkeskustoiminnan yhteistyöviranomaisten tulisi olla esimerkiksi valtion hoitamaa toimintaa?
Selvitykseen on koottu 21 suositusta,
joissa poliittiselle päätöksenteolle peräänkuulutetaan yhteiskunnan vastuuta järjestää hätäkeskustoiminta sellaiseksi kuin sen halutaan olevan.
Tämä tarkoittaa erityisesti resurssien antamista uudelle viranomaiselle. Esimerkkinä se,
mikäli hätäkeskukseen soittamista asiassa kuin asiassa pidetään subjektiivisena oikeutena, toiminnan resurssit on saatettava vastaavalle tasolle.
Yhteistyön ja tiedonkulun tarvetta korostetaan myös selvityksessä ja sellainen onkin varmasti tarpeen,
sillä kitkat yhteistyöviranomaisten välillä eivät muuten häviä.
Selvityksessä myös esitetään, että hätäkeskustoimintaa varten pelastustoimelle tehtäisiin samanlaiset
valtakunnalliset riskinarviointiohjeet kuin ensihoidossa.
PS. Palokuntien tehtävät voivat olla monenlaisia, kuten jokainen apuun rientävä vakinainen tai vapaaehtoinen palomies tietää.
Merikarvian Sastmolassa palokunta hälytettiin pelastamaan humalainen mies, joka oli nukahtanut kesken veneajelun ja mennyt nukkumaan veneensä kokkaan.
Vene ajautui kaislikon reunaan ja tapauksen nähnyt sivullinen hälytti 112:n kautta palomiehet paikalle.
Pelastajat löysivät miehen nukkumasta veneestään ja hinasivat miehen veneineen rannalle turvaan.
Samassa paikassa, samana päivänä, miltei samaan aikaan, hätäkeskus hälytti palomiehet pelastamaan roskasäiliön alle juuttunutta marsua.
Palokunta nosti roskasäiliötä, jotta marsu saatiin pois vankilastaan ja onnellisen omistajan haltuun.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
