Pelastustieto 6/2007
Kuolonkolareiden
varjostama päivystysviikko
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Salon paloasemalla johtavana palotarkastajana toimivalla Eero Nurmiolla on takanaan jo 36 vuoden pituinen työura.
Jo peruskunnallisessa järjestelmässä hän toimi varallaolojärjestelmässä päällystöpäivystäjänä (P3)
ja sellaisena hän toimii edelleen aluelaitosjärjestelmässä. Nyt vain viikon pituisessa päivystyksessä hälytysmatkat ovat selvästi pidemmät kuin ennen.
- Näin vanhemmalla iällä viikon pituinen päivystys alkaa jo ottaa voimille, jos etenkin yöaikaan sattuu paljon tehtäviä.
Univelkaa alkaa äkkiä kerääntyä.
Työuransa kovimpaan päivystysviikkoon hän joutui juuri juhannuksen alla,
jolloin muun muassa sattui paikallisen sanomalehden painotalossa riehunut tulipalo.
- Viikko alkoi jo maastopalolla, mutta pahemmaksi tilanne muuttui viikon edetessä.
Ensiksi sattui Tarvasjoella yhden hengen vaatinut liikenneonnettomuus
ja vain muutama päivä myöhemmin kuusi ihmishenkeä vaatinut onnettomuus ykköstiellä Kiikalassa.
Matkailuauton ja yhdistelmäajoneuvon yhteentörmäys on yksi vakavimmista tieliikenneonnettomuuksistamme.
- Varsinaista pelastustehtävää siinä ei ollut, sillä rajussa törmäyksessä uhrit olivat menehtyneet välittömästi.
- Hätäkeskuksen kautta tuli tieto asuntoauton ja rekan onnettomuudesta
ja paikalle ehtineen S11:n esimiehen kautta sain tiedon ainakin kolmesta kuolleesta.
Kun pääsin paikalle, oli liikenne valtatiellä jo jonoutunut.
Onnettomuuspaikalle oli tullut myös tiellä samaan aikaan liikkunut Salon VPK:n päällikkö,
joka oli tilannetta tutkinut ja kertoi kuolleita olevan ainakin kuusi.
- Näky oli lohduton eikä tällaisiin tilanteisiin koskaan totu, eikä toisaalta pidäkään,
vaikka liikaa tunteisiin ne eivät saa mennä. Näiden vuosien aikana olen ollut pelastustehtävissä monissa onnettomuuksissa kapealla ykköstiellä,
mutta joka kerta ne tuntuvat yhtä raskailta, Eero Nurmio sanoo.
Täydellinen hiljaisuus
Hän muistaa Kiikalan turmapaikalla vallinneen täydellisen hiljaisuuden. Vain sairaankuljettajien vaimea keskustelu kuului.
- Kun selvisi nopeasti, ettei tarvetta ole pelastustehtäville,
määräsin paikalle hälytetyt VPK-yksiköt huolehtimaan liikenteen ohjaamisesta kiertotielle.
Lohdutonta näkyä ei enää jo paikalla olleiden ollut syytä tulla katsomaan.
- Myöhemmin paloasemalla järjestettiin defusing-purkutilaisuus kaikille paikalla olijoille,
jota veti laitoksen siihen tehtävään perehtynyt henkilö, Nurmio kertoo.
- Poikkeuksellinen onnettomuus herätti myös laajalti tiedotusvälineiden kiinnostuksen, mutta tiedottamisen,
kuten myös ilmoittamisen muille viranomaisille hoiti P2:na toiminut aluepalopäällikkö Jorma Elevaara.
- Maaherralta tuli jaksamisen toivotukset pelastustyöntekijöille. Senkin koin ensimmäisen kerran urallani.
Eero Nurmion päivystysviikolla oli yhden suuremman tulipalon lisäksi sattunut kaksi,
yhteensä seitsemän henkeä vaatinutta kuolonkolaria ja loukkaantuneita oli kahdeksan.
- Olihan se uskomaton viikko, jollaista en koskaan ollut kokenut, ja toivottavasti en,
eikä kukaan mukaan, joudu koskaan enää kokemaan. Kaikki tämä tapahtui neljän päivän aikana.
Eero Nurmiolla olisi päivystysviikko jatkunut vielä reilun vuorokauden, mutta esimiehet Turusta ilmoittivat,
että toinen henkilö ottaa päivystysvastuun.
- Olihan se hieno ele esimiehiltä. Lähdin polkupyörällä juhannuksen viettoon kesämökille ja pyrin nollaamaan tilanteen.
Vuosien aikana on myös oppinut siihen, että pyrkii aina seuraavalla työtehtävällä siirtämään edellisen taaemmas mielestä.
1-tie
Matkailuauto tuhoutui täysin yhteentörmäyksessä ja sisällä olleet viisi henkeä kuolivat välittömästi.
eeronurmio
Eero Nurmio joutui 36 vuotta kestäneellä työurallaan pahimpaan päivystysviikkoon, jolloin isojen tulipalojen lisäksi sattui kaksi vakavaa onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä seitsemän henkeä.
Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
