Pelastustieto 7/2007

Kosovon palokunnat kärsivät kalustopulasta

Pelastusopiston oppeja vietiin
suomalaiselle kriisinhallintajoukolle

Suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJK) operaatio Kosovossa alkoi vuonna -99. SKJK on osa NATO-johtoisen KFOR-operaation (Kosovo Force) monikansallista (Multinational Task Force Center, MNTFC) Keskistä taisteluosastoa, johon kuuluu 1 600 sotilasta. Heinä-elokuun vaihteessa vaihtui taisteluosaston johtovaltio normaalin rotaatioperiaatteen mukaisesti Ruotsilta Irlannille. Apulaiskomentajana toimii tällä hetkellä SKJK:n komentaja, eversti Pekka Saariaho.
SKJK valvoo turvallisuutta omalla alueellaan. Onnettomuus- ja poikkeustilanteissa se voi antaa tukea niin NATO-johtoisen KFOR:n (Kosovo Force) muille joukoille, YK:n väliaikaishallinnolle kuin Kosovon omille poliisivoimille, palokunnille ja paikallisille asukkaillekin.
Suomalaisten kokonaisvahvuus on 400 rauhanturvaajaa. Suomalaisia rauhanturvaajia palvelee Keskisen taisteluosaston lisäksi myös KFOR-operaation esikunnassa.
Suomalaisten pääleiri Camp Ville on Lipljanin kaupungissa. Leirissä asuu suomalaisten rauhanturvaajien lisäksi myös muiden maiden rauhanturvaajia. Yhteensä siellä on noin 400 rauhanturvaajaa. Toinen suomalaisten leiri on Camp Christina, joka on kolmen kilometrin päässä Camp Villestä.

Ensimmäinen ammattipalokunta
SKJK:lla on palo- ja pelastusryhmä, joka on ensimmäinen suomalaisten rauhanturvaajien ammattipalokunta. Se aloitti toimintansa Suomen pataljoonan esikuntakomppanian huoltojoukkueen osana vuonna 2000 vahvuudella 1 + 4. Seuraavana vuonna se siirrettiin pioneerijoukkueen osaksi. Palokunta toimii Camp Villessä.
Palokunta koostuu nykyisin päälliköstä ja seitsemästä palomiehestä. Operatiivinen vahvuus on edelleen 1 + 4.
Palokunnan päällikön koulutusvaatimuksena on pelastustoimen alipäällystötutkinto ja miehistöllä pelastajatutkinto. Palokunnassa toimivat palvelevat kriisinhallintajoukoissa sotilasvirkamiehen nimikkeellä.
Camp Christinassa on oma palohenkilöstö "palonyrkkinä", jolla on kevyempää kalustoa.
"Palonyrkkiä" käytetään sammutustehtävissä Camp Villen palokunnan tukena. "Palonyrkissä" toimii sotilaita, jotka ovat toimineet Suomessa sopimuspalokuntalaisia. Osa heistä on palveluksen hakeutunut opiskelemaan pelastajantutkintoa Pelastusopistolle.
Suomalaispalokunta aloitti Porin Prikaatista viedyllä sammutusyksiköllä. Sittemmin se on saanut vahvistuksekseen muutakin kalustoa.
Palokunnan ensisijaisena tehtävänä on suojata oman kriisinhallintajoukon toimintaa ja vastata paloturvallisuudesta omalla Keskisellä taistelualueellaan. Siellä toimii myös vahvuudella 1 + 4 ruotsalainen ammattipalokunta, joka on sijoitettu Camp Victoriaan noin 15 kilometrin päähän Camp Villestä.
Palokunnan tyypillisiä tehtäviä ovat rakennuspalot ja liikenneonnettomuudet. Kesällä palokuntaa työllistävät lisäksi maastopalot. Sammutus- ja pelastustyöt ovat normaalia vaarallisempia, sillä kohteissa saattaa olla aseita, miinoja tai muita räjähdysaineita.

Sisäpalosimulaattorikoulutusta
SKJK:n palokunnassa kaivattiin sisäpalosimulaattorikoulutusta. Kouluttajaksi kutsuttiin SKJK:n palokunnassa vuonna 2001 itsekin palvellut vanhempi opettaja Juha Höök Pelastusopistolta. Hän vieraili Kosovossa 18. - 25. heinäkuuta.
Sisäpalosimulaattorikoulutuksen tavoitteena oli antaa palokunnalle valmiudet kouluttaa SKJK:n ja paikallisten palokuntia (Lipljan ja Stimle). Kurssille osallistui viisi henkilöä, joita opastettiin teoriassa ja käytännössä, miten sisäpalosimulaattoria turvallisesti koulutusvälineenä. Heille kerrottiin myös lämmön vaikutuksesta ihmiseen, huoneistopalon kehityksestä, työturvallisuudesta ja sammutustekniikasta.
Koulutuspaikka oli Camp Christinassa. Camp Villestä matka ei ollut pitkä, mutta aikaa kului ajoneuvojen ja henkilötarkastusten takia. Sisäpalosimulaattorikurssin kahdelle käytännönpäivän toteutukselle haastetta toivat myös Balkanin pitkäaikaiset helteet sekä koulutuskalusto, joka poikkesi Suomessa totutusta. + 45 oC. Helteiden vuoksi käytännön toiminta aloitettiinkin aamuisin jo kello neljältä, jolloin lämpötila oli vielä siedettävät + 25 oC.
Höök toimi pääkouluttajana ja apukouluttajina olivat sotilasvirkamiehet Jari Marttila ja Jani Haanpää.
Kysynnän vuoksi järjestettiin myös kahdeksan tunnin työturvallisuuskorttikoulutus, johon osallistui 32 rauhanturvaajaa. Kyseessä oli ensimmäinen Pelastusopiston järjestämä työturvallisuuskorttikoulutus. Kurssilaisilta saatiin koulutuksen jälkeen kiitettävää palautetta. Kriisinhallintajoukon ja Pelastusopiston koulutusyhteistyön toivottiin jatkuvan. yös SKJK:n komentaja, eversti Arto-Pekka Nurminen toivoi yhteistoiminnan jatkuvan.

Hälytyksiä vierailuviikolla
Juha Höökin vierailun aikana SKJK:n palokunta sai tehtäväkseen avustaa muun muassa Tsekin kriisinhallinjoukon palokuntaa Serbian vastaisella rajalla. Kulotuksesta alkanut maastopalo levisi seitsemään asuinrakennukseen, jotka tuhoutuivat palossa täysin.
Wurstin julkisen turvallisuuden koulutuskeskuksessa (Kosovo Center of Public Safety) laaja maastopalo keskeytti Höökin koulutuskeskuksen opiskelijoille pitämän Pelastusopisto-luennon.
Paikallisilla palokunnilla oli miehiä ilman yhdenmukaista koulutusta, kalustoa ei juuri ollut. Tulessa oli usean hehtaarin suuruinen alue, ja käytössä vain yksi säiliöauto, noin 60 metriä letkua sekä muutama selkäreppu, joissa saattoi kuljettaa noin 20 litraa vettä. Toimintaa voisi kuvailla kaaokseksi, sillä yhteydenpito ja organisoitu toiminta puuttuivat.
Pelastusopisto voisi siirtää osaamistaan SKJK:lle ja kosovolaisille esimerkiksi kouluttamalla pelastusalan kouluttajia sekä järjestämällä kalustokeräyksen Suomessa. Lipljanin ja Stimlen palokuntien kalustovajeeseen olisi saatavissa apua Suomesta.
Palo- ja pelastusalan ammattiosaamisen näkymiselle ja tiedottamiselle kriisinhallintajoukkojen ja puolustusvoimien piirissä on tilausta. Haasteena tulevaisuudessa on se, kuinka sotilaalliset organisaatiot Suomessa saadaan ymmärtämään ja tiedostamaan pelastusalan ammatillisen tietotaidon sekä erikoisosaamisen käyttömahdollisuuksia osana kriisinhallintaa tai sotilaallista toimintaa.
Yhteistyö Wurstin julkisen turvallisuuden koulutuskeskuksen ja Kosovon pelastustoimen kanssa sekä sen tukeminen on oiva tilaisuus luoda uusia kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja tehdä suomalaista pelastusalan ammattiosaamista tutuksi Suomessa sekä kansainvälisesti.


Teksti: Juha Höök ja Jari Marttila
Kuvat: Juha Höök