Pelastustieto 8/2007
Pääkirjoitus
Miksi alan oppilaitoksessa ei anneta palotarkastuskoulutusta?
Helsingin pelastuslaitoksella on alettu panostaa palotarkastustoimintaan palkkaamalla uutta väkeä.
Palotarkastusprosentit ovat Helsingissä jääneet jo useana vuonna reilusti alle valtakunnan keskiarvon,
mutta nyt uusien työntekijöiden voimin suuntaa yritetään hilata ylöspäin.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet insinöörit saivat
kahden kuukauden perehdyttämiskoulutuksen onnettomuuksien ehkäisyyn niin teoriassa kuin käytännössä.
Tulipalokin palotarkastajien piti kokea ja siksi perehdytykseen kuului ns. konttikoulutusta.
Koulutusta vetänyt Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Seppo Lucenius ihmettelee,
miksi palotarkastajien koulutusta ei anneta Pelastusopistossa, eikä myöskään kaupungin omassa pelastuskoulussa.
Palotarkastajilla on perinteisesti ollut rakennuspuolen koulutus.
Palotarkastus onkin nähty rakenteisiin perehtyväksi toiminnaksi,
kun siihen nykyisin pitäisi entistä enemmän sisältyä erilaista turvallisuusalan neuvontaa.
Helsingissä on hyvään alkuun päästy rekrytoimalla turvallisuuskouluttajia,
joiden työmaana on erityisesti pyrkiä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen sekä tunnistamaan heidät omat vaaranpaikkansa.
Pelastusviranomaisilla on tässä tehtävässä oma roolinsa, mutta tiiviissä yhteistyössä muiden asiaan vaikuttavien viranomaisten kanssa.
Paikalla ei väliä, kunhan koulutusta annetaan
Pelastusalaa on vaivannut jo kauan alhainen koulutustaso,
vaikka viime vuosien aikana pelastuslaitosten palvelukseen on toki tullutkin eri alojen korkeakoulututkintojakin suorittaneita.
Alan tarpeesta saada korkeastikoulutettua väkeä on puhuttu pitkään
ja siksi sisäministerin esitys opetusministeriölle saada aikaiseksi turvallisuusalan maisteriohjelma on otettu myönteisesti vastaan.
Ainut hiertävä asia esityksessä onkin ollut se,
että satakuntalainen ministeri esittää koulutuspaikaksi Poria.
Koulutusta myöskin puuhatussa Savossa ministerin esityksestä ärsyynnyttiin,
mutta kuopiolaiset eivät olleet tehneet omasta koulutushankkeesta esitystä opetusministeriölle.
Alueellinen kädenvääntö on ainaista, mutta tähdellisempää ainakin pelastusalan kannalta olisi se,
että korkeampaa koulutusta olisi tarjolla myös tälle alalle, omana räätälöitynä koulutusohjelmana.
Siksi on pelastusalan kannalta samantekevää missä koulutusta annetaan, kunhan sitä annetaan ja mahdollisimman pian.
PS.
Kesken eduskunnan budjettikeskustelun pärähti palokello soimaan, mutta yksikään edustaja istuntosalissa eikä kukaan yleisölehtereiltä poistunut paikalta. Päinvastoin. Varapuhemies Johannes Koskinen löi asian leikiksi sanoen hälytyksen johtuneen varmaankin palopuheista.
Tämäkö on kansanedustajien tietotaso tulipaloista ja sen vaaroista, ja me puhumme siitä kentällä aivan toisin, sanoo satakuntalainen palomestari ja kysyy, eikö lainsäätäjien pitäisi olla valistuneimpia. Palomestari on pöyristynyt asenteista turvallisuustyöhön, kun sen tällä tavalla maan korkeimmat päättäjätkin vesittävät. Hävetköön, tuhahtaa palomestari ja oikeassa on. Ettei kävisi niin, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
