Pelastustieto 8/2007

''Alkoi Parikkalan pojalla puntti tutista
kuin ensimmäiseen hälytykseen lähtiessä''

Esa Neuvonen on
vuoden palokuntalainen

Esa Neuvosen toimintaa on luonnehdittu poikkeuksellisen harkitsevaksi, rauhalliseksi ja osaavaksi. Hän on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella Parikkalassa toiminut P5-päivystäjänä vuodesta 2004 alkaen. Tässä tehtävässä hän on joutunut useasti toimimaan lain mukaisena pelastustoiminnan johtajana, joka normaalisti on viranomaistehtävä.
Näin tapahtui myös Neuvosen uran tähän asti suurimmissa pelastustilanteissa, kun hän onnistuneesti johti alun pelastustoimet Parikkalassa viime vuonna sattuneessa vannesahan palossa sekä tämän vuoden alussa riehuneessa kuivaamopalossa. Yksikönjohtajana hän teki kuivaamopalossa ensimmäisten 10-15 minuutin aikana ne ratkaisevat toimet, jolla palo sammutettiin ja rajattiin viranomaistenkin mielestä ammattimaisella otteella. Onnistunut operaatio johti tehdasrakennusten pelastumiseen uhkaavalta palolta. Neuvonen joutui alun johtamistehtävässä toimimaan yli saamansa koulutuksen ja ylittämään itsensä, vaikka kokemus monista aikaisemmista pelastustilanteista olikin auttamassa. Kuivaamopalossa hän johti 45 minuuttia vahvennettua pelastusjoukkuetta ja käytti apuna myös pelastustoimen ulkopuolista kalustoa, ennen kuin viranomainen saapui ja otti johtovastuun tehtävistä.
Sammutustyö oli myös pienen kunnan yhteinen voimainponnistus, kun tarvittavaa kalustoa saatiin käyttöön muualtakin kuin pelastuslaitokselta.

Neuvosen kaltaisia soisi olevan enemmänkin
Palomestari Timo Uosukainen Parikkalan paloasemalta sanoo, että Neuvosen kaltaisia vapaaehtoisia soisi olevan enemmänkin.
- Hän toimii määrätietoisesti ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja käskytykset ovat selkeitä eikä jää epäselväksi se, etteivätkö tehtävät tulisi hyvin suoritetuiksi.
Uosukainen ei kuitenkaan pidä hyvänä sitä, jos vapaaehtoisten harteille aletaan kasata nykyistä enemmän tilanteiden johtamisvastuuta.
- Yksikönjohtajan saamalla koulutuksella ei voi esimerkiksi johtaa joukkuetasoista pelastusmuodostelmaa. Sitäkin on joskus pohdittu, voiko P3 johtaa tilannetta radiopuhelimella ajaessaan kohteeseen, mutta tilannejohtamista ja hälytysajoa on vaarallista yhdistää.
Parikkalan alueella erityisiä riskikohteita ovat taajaman läpi kulkeva junarata sekä lähellä kulkeva valtatie.
- Jos näissä sattuu jokin pahempi tilanne, olisi sellainen päällystöjohtamisen paikka. Päiväaikaan päällystöviranhaltija tulee paikalle nopeammin, mutta muina vuorokauden aikoina syntyy ongelmia, Uosukainen sanoo.
Myös Esa Neuvonen sanoo läheisen tie- ja rataliikenteen olevan riskeiltään suurimmat kohteet Parikkalassa.
- Yksi pahimmista uhkakuvista on se, jos näillä alueilla sattuu esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuus.
- Ja yhä kauemmin vie aikaa päällystöviranhaltijan tulo onnettomuuspaikalle, Esa Neuvonen sanoo.

Toisen polven palokuntalainen
Esa Neuvonen ehti maistaa palokuntaelämää jo nuorena toimiessaan jonkin aikaa VPK:n nuoriso-osastossa, mutta teini-ikäisenä palokuntaharrastus jäi sivuun.
- Olen toisen polven palokuntalainen, sillä isäni kuului VPK:n. Armeijan jälkeen liityin uudelleen palokuntaan. Kimmokkeen liittymiselle sain myös kaverini hukkumisonnettomuudesta. Siitä syntyi halu auttaa ja kävin mm. laitesukelluskurssin.
Vapaa-aikanaan hän harrastaakin sukellusta, ja hän on myös kouluttanut oman palokuntansa väkeä pintapelastustehtäviin.
Parikkalasta syntyisin oleva Neuvonen on myös asunut paloaseman lähellä ja sekin osaltaan on houkutellut mukaan toimintaan, joka on ollut monipuolista eivätkä tehtävät ole liiaksi samankaltaisia.
Hän on käynyt lähes kaiken vapaaehtoisille suunnatun koulutuksen. Vain päällikkökurssia hän ei ole toistaiseksi suorittanut, vaikka on pari vuotta VPK:n päällikkönä toiminutkin.
- Perhe vaatii oman aikansa ja se asettaa rajoitukset osallistumiselle, 6,4 ja 1,5-vuotiaiden lasten isä sanoo. Neuvosen avovaimo Johanna työskentelee sairaanhoitajana.
Koulutusta vapaaehtoisille ei ole hänen mielestään liikaa, sillä sopimuspalokuntalaisen on syytä aina päivittää tietojaan.
- Jokaisen on kuitenkin mahdollista sovitella ajallisesti osallistumistaan, kun huomioon pitää ottaa myös päätyö.
Neuvosen työnantaja suhtautuu myönteisesti palokuntaharrastukseen, mutta lähtökohdat siihen ovatkin hyvät, sillä hän työskentelee Parikkalan kunnassa kirvesmiehenä.
- Työpaikkani on varikolla, joka sijaitsee paloaseman naapurissa.
- Mutta kyllä myös yksityisen työnantajan palveluksessa olevat palokuntalaiset ovat hyvin päässeet hälytyksiin. Tosin monet ovat muualla töissä ja siksi päivisin hälytyksiin on työläämpää lähteä.

Hälytystehtävät lisääntyneet
Parikkalan VPK on ensilähdön palokunta, jonka hälytysosastossa toimii 25 henkeä. Tehtävät ovat olleet tasaisessa kasvussa ja erityisesti ensivastetehtävät ovat alkaneet työllistää myös Parikkalan VPK:ta.
- Viime vuonna tehtäviä oli ensivasteet mukaan lukien 110 ja tähän mennessä tänä vuonna tehtäviä on ollut jo 95, joten niitä tulee olemaan enemmän kuin viime vuonna, Esa Neuvonen kertoo.
Samalla kun hälytysmäärät ovat lisääntyneet, myös Neuvosta työllistävät P5-tehtävät ovat lisääntyneet.
- Tilannejohtaminen on kyllä mielenkiintoista, mutta ehdottomasti päätoimiseen päällystöön kuuluvan P3 pitää olla varmistamassa. Tällä hetkellä meidän alueella P3-ringissä toimii kaksi palomestaria, mutta kolmas palomestari on tulossa alueelle rinkiin mukaan.
- Myös automaattihälytyksiä on meidänkin alueella paljon. Aika usein myös palokunta hälytetään paikalle, vaikka tilanne ei sen paikalle tulemista olisi edellyttänytkään. Ihmiset jättävät kovin useasti tarkistamatta tilanteen todellisen vakavuuden ja soittavat hätäkeskukseen.
Palokuntasopimuksessa on määritelty, että Parikkalan VPK:n lähtövalmius on vahvuudella 1+3 viisi minuuttia.
Uuteen sopimukseen palokunta on Neuvosen mukaan tyytyväinen, vaikka siitä pientä vääntöä olikin.
- Hälytyksiin osallistuville maksetaan tuntipalkka, jonka onneksi saimme sopimuksella sovittua niin, että laitos huolehtii mieskohtaisesta palkan maksusta. Laitos olisi halunnut maksaa kokonaissumman VPK:lle ja me olisimme jakaneet rahan hälytysosastolaisille. Tämä olisi ollut meille työlästä, sillä siitä on kokemuksia siltä ajalta, kun olimme pelkästään Parikkalan kunnan vapaaehtoinen palokunta.

Aluelaitos toimii hyvin
Alueellista pelastuslaitosta Esa Neuvonen kehuu hyväksi, vaikka aluksi se ihmetystä herättikin.
- Tuntui, että siitä ei tule mitään ja että se on kuin ''vanha Neuvostoliitto''. Nyt kaikki sujuu ja keskusteluyhteys pääpaikkaan Lappeenrantaan toimii hyvin.
- Laajempi alue tosin aiheuttaa sen, että yhteydenpito ei ole niin tiivistä kuin peruskunnallisena aikana ja etäisyydet kokouksiin pääpaikalle ovat täältä jopa toistasataa kilometriä.
- Yhteistyö päätoimisten kanssa sujuu myös hyvin. Esimerkiksi Imatralla toimivat vakinaiset kouluttavat meitä hyvin enkä ole koskaan omalla palokuntaurallani törmännyt vähättelevään asenteeseen sopimuspalokuntalaisia kohtaan.
Vuoden palokuntalaiseksi valitsemistaan Esa Neuvonen luonnehtii hienoksi asiaksi.
- Kyllähän siinä Parikkalan pojalla alkoi puntti tutista kuin ensimmäiseen hälytykseen lähtiessä, hän kuvailee tunteitaan kuulleessaan valinnastaan.
Tunnustuksen hän sai sisäministeri Anne Holmlundilta Helsingin messukeskuksessa FinnSec-messuilla.

Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Kimmo Kaisto