Pelastustieto 9/2007
Pääkirjoitus
Hätäkeskukset saanevat tarvitsemansa
Hätäkeskuslaitosta käsittelevä selonteko annetaan eduskunnalle joulukuun alussa.
Kansanedustajat pääsevät keskustelemaan ja toivottavasti
myös keskustelevat vilkkaasti uudesta turvallisuusviranomaisesta ja sen alkutaivalta kohdanneista vaikeuksista.
Hätäkeskuslaitoksen uusi johtaja toteaa saman kuin sisäministeriössä toimintaa valvovan tietoverkkoyksikön päällikkö:
Lisää rahaa on saatava, jotta lähiajan toiminta voidaan turvata.
Olisikin hämmästyttävää, jos vasta alkutaipalellaan olevan laitoksen toimintaa alettaisiin ajaa alas eikä sille osoitettaisi niitä varoja,
mitä se toimintansa turvaamiseksi tarvitsee. Kuten sisäministerikin hätäkeskusyksikköön tutustuessaan totesi, akuutit tarpeet kyllä hoidetaan.
Lisärahan vaihtoehtona ovat rakenteelliset muutokset, mikä tarkoittaa nykyisten 15 hätäkeskuksen määrän vähentämistä.
Olisikin peräti eriskummallista, jos sellaiseen tilanteeseen jouduttaisiin, kun pari hätäkeskusta on vielä rakennusvaiheessa.
Pidemmällä tähtäimellä saatetaan hyvinkin joutua pohtimaan hätäkeskustoiminnan tulevaisuutta myös keskusten määrän suhteen.
Kaikki hätäkeskukset saavat yhtenäisen tietojärjestelmän ensi kesäkuuhun mennessä.
Ministeriön asettamasta aikataulusta joudutaan tinkimään puolisen vuotta.
Ongelmia on järjestelmän toimittajalle aiheuttanut muun muassa kaksikielisyytemme. Sinällään hämmästyttävä syy myöhästymiselle,
sillä onhan ruotsi ollut virallisesti toisena kotimaisena kielenämme miltei koko 90 vuotta kestäneen itsenäisyytemme ajan.
Pysyväksi tietojärjestelmätilanne ei tulle kuitenkaan jäämään. Valtiovarainministeriö on antanut Hätäkeskuslaitokselle runsaat 6 miljoonaa euroa tietojärjestelmän kehittämistä varten ja pian edessä on uusi kehitystyö. Se valmistunee vuonna 2012, jolloin käyttöön on tulossa mahdollisesti täysin uudenlainen tietojärjestelmä. Toivottavasti se mahdollistaa entistä paremmin hätäkeskusten antaman palvelun yhteistyöviranomaisilleen.
PS.
Kerroimme edellisessä numerossa kuopiolaisen palomies-ensihoitajan triage-laukun kehitystyöstä, jonka todettiin herättäneen kiinnostusta myös muualla Suomessa. Jutun julkaisun jälkeen saimme yhteydenoton, jossa triage-laukun kerrottiin olleen jo pitkään käytössä Helsingissä. Triage-laukun tarina on hyvä esimerkki siitä, miten pelastustoimessa on jokainen omilla tahoillaan puuhastellut omien asioidensa kimpussa. "Pyörää" on alettu keksiä uudestaan toisella puolella laajaa valtakuntaamme, kun tieto ei jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan ole kulkenut. Ehkä nyt sitten yhä valtakunnallisemmaksi muuttuvassa alueellisessa pelastustoimessa "pyörän" keksimiseltä yhä uudelleen voidaan välttyä.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
