Pelastustieto 3/2008

Puolet hoitolaitoksista pitäisi sprinklata vuoteen 2015 mennessä

Asumisen turvallisuutta parantavat toimenpiteet ovat yksi osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työryhmän laatimassa raportissa todetaan, että erityisryhmien asumisturvallisuutta aletaan systemaattisesti parantaa tänä vuonna. Toimenpiteinä mainitaan turvallisuutta parantavien teknisen ratkaisujen nopea käyttöönotto, ja kaikista hoito- ja hoivalaitoksista pitäisi suojata puolet vuoteen 2015 mennessä automaattisella sammutuslaitteistolla, ellei turvallisuusselvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi.
Asiaa pohtinut työryhmä haluaa myös selvittää mahdollisuudet kotitalousvähennyksen käytöstä ja muut rahoitusmahdollisuudet, joilla voidaan edistää turvallisuustekniikan käyttöönottoa.
Alkoholi on eräs keskeisin turvallisuutta uhkaava tekijä ja sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että alkoholiveroa tulisi nostaa siten, että tavoitteena on laskea alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 tasolle tai sen alle.
Päihdetapaturmien merkitys turvallisuuden riskitekijänä otetaan huomioon eri ammattiryhmien perehdyttämisessä, ja päihdeongelmaisille tarjottavissa asumisratkaisuissa tulisi ottaa huomioon korkea tapaturmariski mukaan lukien opastus turvalliseen asumiseen.
Suomalaisten turvallisuuden parantaminen tulisi ohjelman mukaan aloittaa jo nuoresta iästä ja siksi jokaisen oppilaan pitäisi suorittaa osana peruskoulutusta turvallisuuskortti, joka antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet arvioida arjen riskejä ja toimia onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa.

Paloasemista turvallisuuskeskuksia
Uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Alkoholihaittojen torjuntaa koskevat tavoitteet ja yhteiset toimenpiteet sisällytetään turvallisuussuunnitelmiin.
Kyläsuunnitelmiin liitetään kylien turvallisuussuunnitelmat, jossa on kuvattu toimenpiteet kylien turvallisuuden varmistamiseksi. Kylien turvallisuussuunnitelmat otetaan huomioon kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Kylien turvallisuussuunnittelua tuetaan ja edistetään osana harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen turvaamista.
Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa halutaan myös varmistaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut. Paikallisen turvallisuussuunnittelutyön yhteydessä palokuntien vastuuhenkilöt sitoutetaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ja sen perusteella turvallisuuskoulutukseen. Näin paloasemat muodostavat tärkeän osan paikallista turvallisuutta. Paloasemat voivat turvallisuuskeskuksina olla antamassa paikalliselle väestölle alkusammutus-, tulityö- ja muuta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta.
Sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantaminen otetaan huomioon pelastuslakia uudistettaessa. Samalla vahvistetaan ammatti- ja sopimuspalokuntien välistä yhteistyötä sekä selvitetään mahdollisuudet parantaa palokuntalaisten hälytystehtävien ja työn yhteensovittamista sekä muut sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä tukevat vaihtoehdot.
Työryhmän mielestä pitäisi vahvistaa ja laajentaa turvallisuusalan toimijoiden osallistumista monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoitumista rikolliseen toimintaan. Turvallisuusalan toimijoiden perehdyttämistä varhaisen puuttumisen menetelmiin tulisi lisätä ja varmistaa varhaisen puuttumisen moniammatillisten toimintamallien, kuten Tulipysäkkimallin valtakunnallinen käyttöönotto.
Työryhmä haluaa myös selvittää sisäisen turvallisuuden toimijoiden eli pelastus-, poliisi- sekä rajavartiolaitoksen oppilaitosten koulutussisällön yhteensopivuuden ja yhteiskoulutusjaksojen mahdollisuudet suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan kannalta. Koulutusyhteistoimintaa lisätään myös puolustushallinnon ja merenkulkualan oppilaitosten kanssa.


Teksti: Esa Aalto