Pelastustieto 6/2008

Pelastajapula pahin
kaksikielisillä alueilla

Näin alkaa alueellisten pelastuslaitosten kirje, jolla vedotaan päättäjiin asian kuntoon saattamiseksi. Kirje on osoitettu paitsi sisäasiainministerille myös mm. kansanedustajille.
    Pelastuslaitosten henkilöstötarvetta tulevina vuosina selvitellyt ja tutkinut rehtori Reijo Tolppi sanoo, että tilanne on vakava, mutta toiveet ovat korkealla, että asia saadaan kuntoon.
    – Ellei, tilanne on kestämätön. Koulutettavien määrän vähyys johtaa pelastajapulaan ja se voi alkaa vaikuttaa koko pelastusalan rakenteisiin, Tolppi sanoo.
    Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka sanoo, että tällainen kehitys tulisi hyvin helposti johtamaan siihen että pelastuslaitoksissa alettaisiin pelastajan virkoja muuttaa ensihoitajan viroiksi.
    – Ellei rahoitusta koulutukseen saada, tilanne on hankala. Jos tällainen tilanne syntyy, saatetaan avuksi kehitellä esimerkiksi oppisopimuskoulutusta.
Kaiken kaikkiaan kehityssuunta on Lokan mielestä huolestuttava, jos nimenomaan pelastusalan peruskoulutus jää jalkoihin, mutta muilta osin alan koulutus etenee suotuisasti.

855 000 eurolla koulutus kuntoon
Erityisen kriittistä pelastushenkilöstön rekrytoiminen on ruotsin- tai kaksikielisillä alueilla, kun ruotsinkielistä pelastajakoulutusta ei säännöllisesti järjestetä Suomessa.
    – Tilanne kaksikielisten pelastuslaitosten osalta on tänä päivänä kestämätön, kun avoimiin virkoihin ei ole saatavilla päteviä pelastajia. Tilannetta pahentaa edelleen se, että ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen puuttuminen aiheuttaa myös kaksikielisen alipäällystön ja päällystön akuutin vajeen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Tammisaaren toimialueen päällikkö Stig Granström sanoo.
    – Kaksikielisen alipäällystön ja päällystön puuttuminen vaikuttaa myös kielteisesti vapaapalokuntien toimintaedellytyksiin, kun päällystö pääosiltaan toimii vapaapalokuntien kurssien kouluttajina, hän muistuttaa.
    Hän sanoo, että tilanne on kestämätön, kun alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ei ruotsinkielistä pelastajakoulutusta olekaan toteutettu kolmen vuoden välein.
    – Nyt kun kursseista ei ole tietoa, ei ole myöskään hakijoita ja sen perusteella katsotaan, ettei ole tarvettakaan.
    Tammisaaren toimialueella on jo pidempään ollut vuosittain kahden viran vaje, kun tehtäviin ei ole saatu palkattua pätevää väkeä.
    – Toivoisimme, että tälle alueelle voitaisiin räätälöidä sellainen kurssi, jonne tulijat voisimme kurssin aluksi rekrytoida ja saisimme siten koulutuksen saaneita, ammattiinsa pätevöityneitä pelastajia, Granström ehdottaa.
    Sisäasianministeriö on vuodelle 2009 esittänyt 855000 euron ylimääräistä rahaa koulutettujen pelastajien puutteen korjaamiseksi, erityisesti kaksikielisillä alueilla.

Teksti: Esa Aalto