Pelastustieto 1/2009
Pääkirjoitus
Toimenpidepalkka ei saa
syödä työttömyyskorvausta
Taloudellisen tilanteen nopea heikentyminen on johtanut jatkuviin lomautuksiin ja irtisanomisiin eri puolilla maata. Sen seurauksena myös yhä useampi noin 4200:sta Suomessa toimivasta toimenpidepalkkaisesta palomiehestä joutuu vaille päätyötään. Kun näin käy, sen seurauksena hälytysluonteisesta pelastustehtävästään korvauksen saava sopimuspalokuntalainen menettää puolet työttömyyskorvauksestaan. Tämän lisäksi omalla paikkakunnallaan tärkeätä turvallisuustyötä tekevä puolivakinainen palomies joutuu keskelle asiakirjaviidakkoa, kun saatavia tuloja ja työttömyyttä pitää todistella viranomaisille.
Jopa pelastustoimen palvelutasoa nyt uhkaava ongelma ei ole mitenkään uusi. Jo vuonna 1997 kerrottiin Pelastustiedossa heinolalaisen Pertti Lampun tilanteesta ja meno jatkuu 12 vuotta myöhemmin samanlaisena. Taloudellisen nousukauden aikana ongelma ei ole ollut niin akuutti.
Pelastusjohtajat aktivoituivat asiassa viime vuoden puolella ja sen seurauksena kaksi kansanedustajaa teki sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle (kesk.) kirjalliset kyselyt aiheesta. Vastaus oli samanlainen kuin vastuuministeriön vastaukset aikaisemminkin: työttömyysturvan tulee perustua yhdenvertaisuuteen eikä yhtä ryhmää voida alkaa kohdella poikkeavasti.
Tavatonta erityiskysymyksenä tarkastelun ei kuitenkaan pitäisi olla. Nyt työttömyysturvakysymystäkin aletaan pohtia uudella tavalla muun muassa sosiaaliturvauudistusta pohtineen Sata-komitean antamien linjausten perusteella. Myös työmarkkinajärjestöt ovat käsitelleet sosiaaliturvakysymystä ja sieltäkin voi pelastusalan pulmaan löytyä ratkaisu.
Ministeri Hyssälän puoluekaveri, kansanedustaja Janne Seurujärvi teki viime syksynä asiaa koskevan lakialoitteen. Tällaisella lakiuudistuksella asia saataisiin kuntoon.
Monet vetoavat myös sisäasiainministeriöön ja sen pelastusosastoon viestin viemiseksi entistä ponnekkaammin sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta puututtaisiin pelastusalaa yhä dramaattisemmin kalvavaan ongelmaan. Pelastusalan on myös pidettävä yhdessä ääntä asian puolesta, vaikka ongelma onkin erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut on varmistettava ja sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannettava. Poikkihallinnollisessa ohjelmassa todetaan myös, että pitää tukea sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Tässä olisi nyt yksi tärkeä ja konkreettinen asia, jolla yhteiskunta voisi tukea harvaan asuttujen alueiden palokuntien toimintaa. Motivoituneita, koulutettuja ja osaavia palomiehiä sieltä kyllä löytyy. Ja nyt heillä olisi entistä paremmin aikaa osallistua pienen kotikuntansa turvallisuustyöhön.
P.S. 112-päivä lähestyy. Päivälle haluttaisiin näkyvämpää julkisuutta. Norjassa päivää vietetään 1.12. ja siellä palokuntalaiset vievät esimerkiksi palovaroittimen jollekin sikäläiselle julkisuuden henkilölle ja jakavat samalla turvallisuusvalistusta. Luonnollisesti mukana on tiedotusvälineitä, kun kohteena on joku ”kuuma nimi”. Nyt palokuntalaiset viemään palovaroitinta vaikka Anna Abreulle tai Saulille ja Jennille. Varmasti olisi liuta mediaa mukana ja samalla kulkeutuisi turvallisuusviestiä laajemmalle.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava
|
