Pelastustieto 1/2009

112-päivän vetovastuu hätäkeskuslaitoksella

Siksi hätäkeskustoiminnan yhteistyöviranomaisista on koottu valtakunnallinen työryhmä, joka työryhmän puheenjohtajan, hätäkeskuslaitoksen viestintäpäällikön Marjukka Koskelan mukaan haluaa korostaa 112-päivän viranomaisyhteistyön merkitystä.

Yhteistyöryhmä koostuu hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän edustajista lukuunottamassa Rajavartiolaitosta, josta ei edustusta 112-päivän yhteistyöryhmään löytynyt.

– Toivomme, että paikallisissa tapahtumissa eri viranomaiset voisivat esiintyä yhdessä ja yhteistyöllä jakaa turvallisuustietoa alueensa asukkaille. Ja vaikka teema onkin yhteinen, jokainen toimija voi tapahtumassa ottaa esille omia aiheeseen jollakin tavalla liittyviä teemoja, esimerkiksi tapaturmien ehkäisyä ja hätänumeron oikeaa käyttöä.

Vaaratilanteiden välttäminen ja niissä toimiminen kuuluvat yhtä lailla pelastajien, poliisien, hätäkeskusten, sosiaali- ja terveystoimen sekä monien muidenkin arkipäivään. Siksi yhteisen tapahtuman järjestäminen on järkevää.

Yhteistyöllä pienelläkin paikkakunnalla on mahdollista järjestää näkyvä kampanja. Mukana voivat olla esimerkiksi palokunta, poliisi, hätäkeskuslaitos, peruskoulu tai muu oppilaitos, kunnan sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoinen pelastuspalvelu sekä muut järjestöt ja yritykset.

– Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on nyt ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman vietossa ja mietinnässä on myös esimerkiksi opetusministeriön edustajan saaminen yhteistyöryhmään, Koskela kertoo.112-päivän verkkosivulta osoitteesta www.112-paiva.fi löytyy opas, joka helpottaa tapahtumien suunnittelua. Verkkosivulla on muutenkin runsaasti tietoa järjestäjille. Siellä on myös pienimuotoinen 112-päivän esite, jonka voi tarvittaessa tulostaa yhteistyökumppaneille.

Päivän järjestäminen on muuttunut siten, että tilaisuuksiin ei ole enää tarjolla yhteistä jakomateriaalia. Jokainen toimija voi teettää tilaisuuksiin omaa materiaaliaan ja jakaa sitä.

Vaikka järjestöt eivät ole mukana valtakunnallisessa 112-päivän koordinointityöryhmässä, heidän asiantuntemuksensa ja työpanoksensa on edelleen korvaamaton ja heidän kanssaan pyritään tekemään tiivistä yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

– Työryhmä asetettiin vasta viime vuoden lopulla, joten kovin paljon aikaa tässä ei ole ollut järjestää tämän vuoden tapahtumaa. Tällaisen siirtymäkauden takia viestinnässäkin on saattanut olla joitakin ongelmia, Koskela sanoo.

Valtakunnallisessa työryhmässä ei esimerkiksi ole mukana tapahtuman edellisen järjestäjän, SPEK:n, edustusta, mutta Koskela sanoo, että yhteistyötä toki tehdään.

– Aikaisemmin 112-päivä on ollut voimakkaasti pelastustoimen tapahtuma ja nyt haluamme, että siitä muodostuisi kaikkien turvallisuusviranomaisten ja toimijoiden yhteinen tapahtuma.

– Haluamme kehittää erityisesti tapahtuman viestinnällistä puolta, että se saisi aikaisempaa paremmin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tapahtuman budjetti, 20000 euroa, on kovin pieni siihen, että voisimme tehdä minkäänlaisia mittavampia markkinointikampanjoita.

– Myös tapahtuman internetpalvelua on tarkoitus kehittää, Marjukka Koskela kertoo.

Viime vuonna vietettiin ensimmäistä Euroopan 112-päivää. Suomessa valtakunnallista 112-päivää vietettiin ensimmäisen kerran 11.2.1997. 112-päivän idean isä on porilainen Lauri Lempinen.


112-päivän kampanjan valtakunnallisen työryhmän jäsenet ja varajäsenet:
Viestintäpäällikkö Marjukka Koskela, hätäkeskuslaitos, ylitarkastaja Maija Peltokangas, sisäasiainministeriön pelastusosasto, tiedottaja Marjukka Lehmusto, sisäasiainministeriön pelastusosasto, tiedottaja Aija Tiainen, sisäasiainministeriön poliisiosasto, ylikomisario Marko Savolainen sisäasiainministeriö poliisiosasto, riskienhallintopäällikkö Tomi Honkakunnas, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, palotarkastaja Folke Rask, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, yli-insinööri Olli Saarsalmi, sosiaali- ja terveysministeriö ja turvallisuusasiainsihteeri Jarmo Hämäläinen, sosiaali- ja terveysministeriö.