Pelastustieto 3/2009

Poliisi siirtäisi juoppokuljetukset palomiehille

Raportissa esitetään, että mahdollistetaan lainsäädännöllisesti viranomaistoiminnan yhden kosketuksen periaatteen mukainen toiminta. Esimerkiksi ensimmäisenä paikalla olevan viranomaisen tulisi voida toimittaa päihtynyt henkilö, johon ei kohdistu muita viranomaistoimia, päihtyneiden suojaan. Poliisilaitoksen alueelle halutaan perustaa koko vuorokauden toimivia selviämisasemia, jotka voivat ottaa vastaan päihtymyksen takia itsestään huolehtimaan kykenemättömiä asiakkaita.

Poliisin resurssitarveselvitys lähtee nyt lausuntokierrokselle, ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että poliisin edustajien kanssa tullaan muutoinkin keskustelemaan raportin pelastustoimea koskevista asioista.

– Ei kannata nyt hermostua, vaan rauhassa selvittää, mitä poliisit ovat ajatelleet tehdessään tätä selvitystä. Kenties siinä on voitu ajatella sairaankuljetusta, jonka tehtäväksi päihtyneen kuljettaminen voisi mahdollisesti sopia, jos poliisia joudutaan pitkään odottamaan. Erityisesti tilanne on ongelmallisin harvaan asutuilla alueilla, joissa resursseja on ylipäätään niukalti.

Partasen mielestä raportin pelastustoimea koskevat osuudet on varsin ylimalkaisesti kirjoitettu, ja siksikin ne vaativat tarkempaa selvittelyä.

– Sen jälkeen niihin voidaan ottaa kantaa, kun tiedetään, mitä todellisuudessa niillä tarkoitetaan.

Pelastustieto yritti tuloksetta tavoittaa työryhmän puheenjohtajaa, poliisiylijohtaja Mikko Paateroa.

Mahdoton ajatus
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) mielestä juopuneiden kuljetusten siirtäminen pelastustoimen vastuulle on mahdoton ajatus.

Liiton toiminnanjohtajan Isto Kujalan mukaan juopuneiden tai mahdollisesti huumeiden tai lääkkeiden väärinkäyttäjien kuljettaminen ei sovi pelastustoimen tehtäväksi. Harvaan asutuilla alueilla pelastustehtäviä hoitavat pääasiassa sopimuspalokuntalaiset, jotka työryhmän esityksen toteutuessa joutuisivat juoppokuljetusten hoitajiksi, koska päätoimista henkilöstöä ei näillä alueilla yleensä ole.

Kujalan mukaan juoppokuljetusten hoitaminen muiden kuin poliisien toimesta sisältää liian paljon riskitekijöitä ja ongelmia: vastuukysymykset, palokuntalaisten henkilöturvallisuus, yksityisyyteen ja vaitioloon liittyvät ongelmat sekä toiminnan käytännön järjestelyt.

Kymmenen vuoden aikana ovat pelastustoimen omat tehtävät kaksinkertaistuneet. Työ tehdään kuitenkin yhtä suurella pelastushenkilöstöllä kuin kymmenen vuotta sitten. Pelastustoimella ei ole resursseja juopuneiden kuljetukseen.

Suomen pelastustoimi perustuu keskeisesti vapaaehtoisuuteen perustuviin sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten varaan. Maan pinta-alasta noin 95 prosenttia on aluetta, jossa palokunnan ensilähdön muodostaa sopimuspalokunta.

– Poliisi 2020 -työryhmä on tarttunut olemassa olevaan ongelmaan, mutta pelastustoimi ei ole tämän ongelman ratkaisu, Kujala toteaa.

– Todellinen ratkaisu voi olla poliisin resurssien vahvistaminen myös haja-asutusalueilla, tai esimerkiksi juoppokuljetusten siirto yksityisille turvallisuusyrityksille, hän sanoo.