Pelastustieto 4/2009
Pääkirjoitus
Pelastustoimi tarvitsee keskitettyä kehittäjää
Pelastustoimi on viiden vuoden ajan ollut lakiin perustuvaa alueellisesti kuntien muodostamaa toimintaa. Useimmissa niitä vetää niin sanottu keskuskunta ja kahdessa, Lapissa ja Päijät-Hämeessä, maakuntahallinto on pelastustoimen isäntä.
Yksittäisten kuntien palokunnista on edetty pitkä tie ja 22:n alueellisen pelastuslaitoksen toimintojen yhdenmukaistaminen onnistuu paremmin kuin yli 400:n. Pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen ei siltikään luonnistu niin hyvin kuin jos sitä olisi tekemässä keskitetty voimavara. Erityisesti juuri tällä hetkellä sellainen olisi tarpeen, kun vireillä on isoja asioita, joilla on kauaskantoiset vaikutukset pelastusalalla; kaksi lakiuudistusta sekä henkilöstöön liittyvät asiat, kuten pelastusjohtajien puheenjohtaja Olli-Pekka Ojanen tässä lehdessä sanoo.
Pelastusjohtajien nokkamies on ehdottanut aikaisemminkin samaa asiaa, esimerkiksi Ojasen edeltäjä Seppo Lokka kirjoitti tässä lehdessä (Pelastustieto 2/2008) tarpeesta perustaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevä osaamiskeskus.
Raskasta byrokraattista toimijaa ei olla esittämässä, vaan joustavaa pelastustoiminnan valtakunnallista kehittämistyötä tekevää yksikköä. Sellainen voitaisiin Ojasen mielestä perustaa vaikkapa Pelastusopiston yhteyteen.
Samanlainen ajatus on ollut esillä ennenkin, mutta sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Miksi ei? Eivätkö kunnat pelastuslaitosten työnantajina tunne kiinnostusta kehittää pelastustointaan ja valtio katsoo, ettei asia kuulu sille, koska kunnat vastaavat pelastustoimesta.
Ojanen sanoo, että juuri nyt, kun uudistetaan pelastuslakia ja aluehallintoa, tällainen toimija olisi mahdollista perustaa. Ja koska valtio ja sisäasiainministeriö vastaavat sisäisen turvallisuuden kehittämisestä, tulisi niiden olla hänen mielestään aktiivisia myös pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamisessa.
P.S. Kirjoitin viime lehdessä tällä palstalla, että valtio päättää ja kunnat hoitakoot, kun palomiesten eläkeiästä tehtävän päätöksen vaikutuksia arvioidaan. Sain puhelinsoiton. Kirjoittajaa oiottiin, että valtio tekee palomiesten eläkeikäpäätöksen kuntien itsensä tahdon mukaisesti. Kuntien vastuulla on järjestää pelastustoimi ja ne eivät halua, että palomiehillä olisi alhaisempi ammatillinen eläkeikä. Tätähän esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajat haastattelussa (Pelastustieto 2/2009) totesivat. Kysyä siis sopiikin, tietävätkö työantajat, mitkä ovat tehtävän päätöksen seuraukset ja pitääkö kuntatyöantaja huolen pelastustoiminnastaan. Valtion tehtävä on valvoa, että lakia noudatetaan ja kunnat vastaavat pelastustoiminnastaan lain ja asetusten mukaisesti.
Esa Aalto
Edellinen - Seuraava |
