Tarkoitukseni on auttaa lukijaa tässä pohdiskelussa. Kanssani voi kaikin mokomin olla eri mieltä tai sitten ei. Mielestäni nyt jos koskaan myös tästä asiasta tulisi ”piireissä” käydä keskustelu.

Näin ennen
”Vapaaehtoinen palokuntalaisuus oikein ja arvokkaalla tavalla käsitettynä sisältää paljon sitä yksilön merkitystä arvostavaa ja omanvoiton pyyntiä vastustavaa yhteishenkeä, jota nykyinen, demokraattisesti tasoitteleva aika pyrkii valamaan niihin joukkoliikkeisiinsä, jotka kohoavat ihanteellisuustasolle.”
”Järkkymättömäksi totuudeksi jää kuitenkin se, ettei yksikään näistä joukkoliikkeistä pysty esittämään kokoavana voimanaan mitään aidompaa ja inhimillisesti arvokkaampaa kuin ne vaikutteet, joiden kannustamina palokuntamiehet ovat ryhtyneet yleishyödylliseen toimintaansa, jonka hedelmistä sekä yksityiset että yhteiskunta kokonaisuudessaan saavat joko välittömästi tai välillisesti nauttia.”
”Kunta, jonka talous antaa aihetta huoliin, ymmärtää kyllä, mikä arvo tällaisella, gentlemanniuteen yhtyneen kansalaiskunnon sanelemalla auttaja taholla on. Jääköön sanomatta, onko ylimalkaan ajateltavissa järkevämpää ja kaikissa suhteissa rakentavampaa yhdistysohjelmaa.”
”Palokuntien ja palokuntalaisten omiin oloihin nähden on aikaisemmin mainitun lisäksi tuskin mitään enää täydennettävää. Riittävä määrä käyttökelpoista, tarkoituksenmukaisesti säilöön sijoitettua ja hyvin hoidettua kalustoa, perusteelliset tiedot, mahdollisimman täydellinen, uutterilla harjoituksilla saavutettu taito yhdistyneenä entistä vielä runsaammin mitoin ilmenevään velvollisuuden- ja vastuuntuntoon sekä järjestystahtoon ynnä siitä johtuvaan valppauteen, samoin kuin varttunut itseluottamus ja päättävä toimintatarmo - nuo kaksi perushyvettä, joita ilman mitään suurta ei ole aikaansaatavissa; tämä kaikki on lyhykäisyydessään ”laulun kohokohta”, taikasana, joka oikeuttaa valiojoukon kunnia- nimeen ja takaa yleishyödyllisen aatteen elossapysymisen.”
”Jos kysytään, eivätkö vaatimukset ole liian ankarat, amatööreille asetettavaksi, voidaan hyvällä syyllä vastata; eivät sille, joka vakain tuumin ja antaumuksella ryhtyy velvollisuuttaan täyttämään toivoen täten hankkivansa itselleen tosityydytyksen.”

Näin ylevästi kirjoitettiin 1938 julkaistun teoksen ”Suomen Vapaaehtoinen Palokuntaliike 100 v” loppusanoissa.

Nyt
Mikä tuosta ajasta on muuttunut? Aikaa on kulunut, kalustot sovitettu nykyaikaan, henkilöstön koulutus on tullut järjestelmälliseksi ja tehtävät runsain määrin monipuolistuneet. Entä palokuntalaiset, auttamistahto, palokuntahenki, palokunta-arvot? Toki asiat ilmaistaan nykyisin hieman eri sanoin. Mutta perusasetelma, se on sama.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ihmiset, kuntalainen / asukas, edelleen luottaa palokuntaansa, sen ammattitaitoon, valmiuteen, nopeuteen - siis kykyyn suoriutua sille uskotusta tehtävästä.
Palokunnan perustamisen ja olemisen arvo silloin ennen ja edelleen, oli luoda kuntaan ja kylään organisaatio, joka tarvittaessa antaa apua vaikutuspiirissään oleville ja apua tarvitseville ihmisille. Perustarve on sama vieläkin, joskin siihen nykyisin on liitetty monia palokunnan toimintaan luontevasti ja helposti liitettäviä ihmisen ja yhteiskunnan turvallisuutta palvelevia toimintoja.
Näitä tarpeita palvelemaan synnytetään myös alueellista pelastustointa.
Aate ja tarve ei yksin palokuntaa luo ja ylläpidä. VPK on ihmisten perustama ja se toimii jos ihmiset toimivat.
Palokuntaa arvioidaan yleensä sen tuottamien palveluiden mukaan. Se on oikea ja ymmärrettävä mittari. Pelastustoimi alueellisena ja yksittäinen palokunta kuntakohtaisena instituutiona ansaitsee paikkansa teoillaan.
Arviointiperusteita voi olla muitakin. Mitä palokunta antaa toiminnassa mukana oleville ihmisille? Miten se vaikuttaa kylään, kuntaan, kuntalaisiin, yrityksiin ja yhteisöihin? Näihinkin kysymyksiin palokuntaa kehitettäessä tulisi löytää vastaukset.

Ihminen ja yhdistys
Ihmiset, yksilöt, niin tahtoessaan voivat muodostaa yhdistyksen. Yksilön liittyminen yhdistykseen on aina TAHDON asia, kuten yhdistyksenkin perustaminen on. Tahto on ihmisestä lähtevä, hänen vapaaseen harkintaan perustuva ja kulloiseenkin tilanteeseen liittyvä julkituotu mielipide.
YHDISTYS on ihmisten tiettyä tarkoitusta varten perustama, rekisteröity ja hyväksytyin säännöin toimiva ryhmä. Ryhmää yhdistää yhteisesti hyväksytty ajatus, aate, tavoite tai toiminta. Yhdistys voi elinkaareltaan olla tarkoitettu pysyväksi, kuten esim. VPK:t ovat, tai tietyn ajan tai asian kestäväksi.
JÄSENET ovat palokunnan tärkein pääoma. Jäsenet toteuttavat yhteisesti hyväksyttyä palokunnan toiminta-ajatusta. Toiminnan kautta ja jäsenten tekemänä syntyy palokunnan tulos. Mikä se kulloinkin on ja miten se suhteutuu asetettuihin odotuksiin? Jäsenet ja toivottu tulos antavat oikeutuksen palokunnalle olemassa oloon ja luo jatkuvuuden perustan. Aktiivinen ja aikaansaava jäsenistö luo samanlaisen VPK:n. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikkien jäsenten panos ei ole täsmälleen yhtä suuri. Lähes kaikessa yhdistystoiminnassa pätee 20/80 sääntö. Se tarkoittaa sitä, että 20% jäsenistä tekee 80% tuloksesta. Näin se yleensä on.

Motiivi
Palokunnassa, sen toiminnassa ja toiminnassa mukana olevissa ihmisissä täytyy olla tekijöitä, jotka virittävät ihmisiin vapaaehtoisen liittymisen ja toiminnan motiivin.
Vapaaehtoisuus yhdistystoiminnassa tarkoittaa yksilön kannalta tahdonvaraista liittymistä tai eroamista yhdistyksestä. Liittyminen yhdistykseen on sitä, että hyväksyy toiminta-ajatuksen, toiminnan tarkoituksen ja niiden toteuttamiseksi asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Liittymällä yhdistykseen ja tuultuaan hyväksytyksi yhdistyksen jäseneksi, jäsen SITOUTUU yhdistykseen. Jäseneltä odotetaan panosta, toimintaa ja ajatusta yhdistyksen parhaaksi. Monilla yhdistyksillä on säännöissä mittari, jonka perusteella jäsenyys yhdistyksessä säilyy tai päättyy. Jäsenmaksun maksaminen, aktiivisuuden osoittaminen, sääntöjen kunnioittaminen. Palkitsemalla hyvät teot jäsen sitoutuu entistä enemmän.

Liittyäkö?
Palokuntaan liitytään usein perheenjäsenten tai tuttavan aloitteesta. Yhdistys sinänsä muodostaa arvon jäsenyyden syntymiselle. Yhdistyksen edustama aatteellinen arvomaailma, toiminnan pyrkimys ja sisältö sekä aikaansaatu tulos ovat tärkeitä. Palokunnan läheisyys, jossa voin olla mukana luomassa turvallisuutta itselleni, perheelleni, naapureilleni, kylälleni ja koko elinpiirilleni on arvo sinänsä. Myös yhdistystoiminnassa syntyvät ihmissuhteet ovat merkittävä liittymisen perusta. Yleensä salattu, mutta vaikuttava, liittymistekijä on halu ja mahdollisuus käyttää yhdistystä oman sosiaalisen arvostuksen tukemiseen. Näin erityisesti silloin, kun VPK:ta kunnassa arvostetaan.
Koska yksilölliset tarveodotukset ovat perin vaihtelevia, on yhdistyksen sitä helpompaa saada uusia jäseniä mitä monipuolisempaa ja virkeämpää toiminta on ja mitä enemmän jäsenet ja kuntalaiset palokuntayhdistyksestä tietävät. Hyvähenkisessä palokunnassa jäsenten keskinäinen vuorovaikutus aikaansaa yhteistyötä, joka on sitä parempaa mitä suurempi luottamus jäsenten kesken vallitsee. Luottamusta ylläpitää ja lisää hyvä keskinäinen tiedonvälitys. Se tarkoittaa tietojen ja kokemusten, ajatusten ja tunteiden sekä arvostusten ja mielipiteiden siirtämismahdollisuutta yksilöltä toiselle.
Elinvoimainen ja virkeä VPK-yhdistys tukee hälytysosaston toimintaa. VPK:oiden suuri rikkaus on aina ollut, että se tarjoaa toiminnan mahdollisuuden kaikille. Nuorille, vanhoille, naisille, miehille, laihoille ja lihaville. Kaikille.
Hyvähenkisessä yhdistyksessä jokainen jäsen voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyväksytyksi.

Mihin sitten VPK:ta tarvitaan?
Kuten jo aiemmin olen todennut ,VPK yhdistää siinä toimivia ihmisiä ja heidän kauttaan monia muita. Voidaan jopa puhua ihmissuhdeverkostosta, jonka äärtä on vaikea rajata.
Palokuntatoiminnalla, kuten muillakin yhdistyksillä on asiansa, aatteensa, jota se toteuttaa ja vie eteenpäin. Palokunnan toiminnalla on vahva yhteiskunnallinen funktio, liittymäkohta. Niin nyt kuin ennenkin. Osallistuuhan VPK sopimuksen mukaan kunnalle määrättyyn toimialaan, mikä äärimmillään on korkeariskistä työtä ihmisten hyväksi. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuus on nykyisin paljon muutakin kuin veden ruiskuttelua palopaikalla esimerkkinä monissa palokunnissa paikkansa lunastanut ensivastetoiminta.
Valmius
Monet palokuntayhdistykset palokuntasopimuksen allekirjoittaessaan ovat sitoutuneet tiettyyn valmiuteen. Sopimus ja yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus tuottaa haluttuja palveluita yhteiskunnalle lisää yhdistyksen jäsenen velvollisuutta/valmiutta yhdistystään kohtaan.
Valmius lähtee jäsenistä ja on sittemmin yhdistyksen valmiutta. Valmiutta on tarjottu yhteiskunnalle tietyin ehdoin. Kun tietyn palvelun tuottamisesta on sovittu kunnan ja yhdistyksen kesken, se tarkoittaa että yhdistys tuottaa sovitun palvelun, sovitussa ajassa, sovittuun paikkaan ja sovitulla vastikkeella. Sopimus on tarkoitettu sovituin reunaehdoin noudatettavaksi
Ihmisten tykö
Vaaran ennakoiva asenne ja kyky toimia oikein onnettomuuden sattuessa on se palokuntalaisen tärkeä sisäistynyt ominaisuus, jonka syntymistä meidän jokaisen on kiittäminen omaa palokuntaharrastustamme. Näitä asioita me pohdiskelemme ja viestitämme kautta oman elinpiirimme.
Yhä enenevässä määrin meidän pitäisi tulla ulos paloasemiltamme ja mennä ihmisten tykö ja systemaattisesti lähestyä eri kansalaisryhmiä valistaen ja opastaen turvallisuushakuiseen käyttäytymiseen ja oikeaan ja turvalliseen toimintaan niin normaali- kuin poikkeusaikaisissa tilanteissa.
Yhteiskunnan turvallisuus ei synny itsestään. Se tarvitsee puolestapuhujansa, julistajansa ja tekijänsä.
Tässä tehtävässä myös meitä palokuntalaisia tarvitaan.


Eero Peltonen